Simpukka haastoi lapsuusmuistoihin – tässä niitä tulee.
1. Mitä vastasit pienenä kysymykseen ”Mikä sinusta tulee isona? ”
– En muista, olisiko sitä kyselty, mutta hyvin pienestä asti minulla oli haaveena tulla sairaanhoitajaksi. Lapsuuteni parista sairaalareissusta se unelma oli jäänyt itämään. Hoitajat valkoisine pukuineen ja myssyineen olivat kuin enkeleitä pikku tytön mielestä! Haave myös toteutui aikuisena ja jatkohaavekin.
2. Mistä sarjakuvista pidit eniten?
– Hups, en tainnut paljoa katsella sarjakuvia? Kiekua ja Kaikua äidin Kotiliedestä varmaan tavailin, siitä opettelin riimittelyäkin. Jussi Juonio ja Matti Mainio on hauskoina niminä jäänyt mieleen pitkästä ja pätkästä ukkelista kertovassa sarjakuvassa. Veli seuraili tiiviisti Fantomin seikkailuja, tuskin ymmärsin mistä siinä oli kyse, mutta pitihän sitä sitten joskus katsoa veljen kanssa. Aika varhain ennen kouluun menoa opin lukemaan ja sitten satukirjat veivät mennessään.
3. Lempileikkejäsi
– Hoitajaleikeissä nuket olivat potilaina. Usein niillä oli käsi kääreessä, niin kuin minullakin oli ollut sairaalakeikan jälkeen. Vähän isompana leikkelin paperinukkeja lehtien mainoskuvista ja sepittelin hahmoille rakkaustarinoita ja perheitä. Naapurin tyttöjen kanssa leikittiin koulua, usein sain olla opettaja, esikuvana tietysti oli rajattomasti ihailemani ekaluokan ope.
4. Parhaat synttärisi ja miksi?
– Olen kesän lapsi, joten syntymäpäivinä paistoi aina se klassinen lapsuuskesien aurinko. Äiti tuli aamulla lahjapaketin kanssa herättämään laululla. Ei sitä muuten sen kummemmin vietetty, oman perheen kesken syötiin kakkua. (Viisikymmenvuotispäivänäni halusin juhlia ystävien kanssa. Siitäkin jäi aurinkoiset muistot.)
5. Mitä olisit halunnut elämässäsi tehdä, jota et vielä ole tehnyt?
– Olisin halunnut oppia luistelemaan. Nyt taitaa olla liian myöhäistä opetella. Koulussa jouduin aina hiihtäjien sakkiin, kun ei ollut varaa luistimiin. Kaikkea muuta haluamaani olen voinut tehdä ennemmin tai myöhemmin.
6. Ensimmäinen lempiurheilulajisi
– Pidin voimistelusta, lienen ollut aika hyväkin. Oppikoulun toisella luokalla minut valittiin musikaaliesityksen tanssiryhmään, se taisi olla huippuhetkeni siinä lajissa. Aikuisena olen seurannut tiiviisti taitoluistelua sekä tanssiurheilua – ainoat urheilulajit, joista olen intohimoisesti kiinnostunut.
7. Ensimmäinen musiikki-idolisi
– Monet Beatles-sävelmät jäivät korvaan, vaikken niitä kovin aktiivisesti kuunnellutkaan. Ensimmäinen oikea idoli oli vasta kuusitoistavuotiaana, musta laulajatar, kontra-altto Marian Anderson, jonka laulamat liedit, erityisesti Schubertin Ave Maria, sykähdyttivät. Myöhemmin mustia laulajattaria tuli lisää levyhyllyyn: Mahalia Jackson, Ella Fitzgerald, Billie Holiday, Sarah Vaughan, Jessey Norman…
8. Paras joulu- tai muu lahjasi
– Sen joulun muistan, kun alakoululaisena sain tätini neuloman ihanan kaksiosaisen punaisen neulepuvun, jossa oli valkea koristeraita hameen helmassa, puseron hihoissa ja pääntiessä. Kansakoulun neljänneltä luokalta jäi mieleen pikkujouluksi saatu kaunis enkelikiiltokuva ja hiussolki, jotka sain yllättäen kuudesluokkalaiselta pojalta. Pieni runotyttö oli ensimmäinen ja unohtumattomin oma kirjani, sain sen 12-vuotissyntymäpäivänäni. Se ja seuraavat Runotyttö-osat olivat kallein aarteeni ja ovat yhä tallella hyllyssäni.
***
Tämä haaste saattaisi kiinnostaa muitakin blogiystäviä, olkaa hyvä, jos siltä tuntuu, ettekä ole vielä osallistuneet.
