Tua Forsström Lokakuun iltana soudin järvelle –runoja, suom. Caj Westerberg Siltala 2013
Runoilija palkittiin Ruotsin kirjallisuuden valtionpalkinnolla. – Olen erityisen ihastunut niukkasävyisiin runoihin, joissa sanoja on säästeliäästi, mutta ne syvällisiä ja merkityksellisiä. Tuan runot ovat sitä laatua. Ne kutsuvat vaivihkaa lukijaa ulos ajatuspoteroistaan.
*
Kristiina Harjula Ollaanko me jo vanhoja Kirjapaja 2018
”Elämää suurten ikäluokkien matkassa” alaotsikoitu kirja paneutuu vuosien 1944-1998 globaalisti tärkeimpiin tapahtumiin ja muutoksiin suurten ikäluokkien kokemina haastattelujen pohjalta. – Paljon on tuttua ja itsekin koettua. Matkan varrella elettyä ja havaittua nousee mieleen.
*
Mikko Granroth Mustat juuret –novelleja Siltala 2022
Tamperelainen fil.maist. Mikko Granroth ylläpitää dementiamediablogia ja julkaisi vastikään esikoisnovelliteoksensa. – Erikoinen kirja esikoiseksi. Granrothin kieli on monisärmäistä ja värikästä, kaleidoskooppimaisella tavalla. Se on myös osittain vaikeasti ymmärrettävää, paikoin jopa sekavaa. Mielenkiintoinen lukukokemus, mutta vaatii lukijalta kärsivällistä paneutumista, että se mitä kirjoittaja koettaa viestiä, tulisi ymmärretyksi.
*
Karin Fossum Marraskuun neljännen vastainen yö Johnny Kniga 2005
Kirjailija Karin Fossum kertoo tarinan isästä ja äidistä, joiden 17-vuotias tytär lähtee kotoa marraskuun neljännen päivän vastaisena yönä ja katoaa jäljettömiin. ”Romaani on mielen matka uuden elämän alkupisteeseen – armon mahdollisuuteen.” – Kirjaa lukee melkein henkeään pidätellen, niin herkkää ja taitavaa on vanhempien kokeman järkytyksen ja piinan monitasoinen kuvaus. On selvää, että ainoan lapsen katoaminen muuttaa vanhempien käsityksiä itsestään ja toisistaan. Mies ja vaimo yrittävät selviytyä tilanteesta niillä edellytyksillä, joita kummallakin yksilönä on. Myös parisuhde joutuu tarkastelun alle. Yllättävä loppuratkaisu tuo armon ja armollisuuden näkökulman vahvasti esille. – Fossum on tosi taitava suhteiden muutoksen ja tunnelmien kuvaaja.
*
Tommi Kinnunen Pimeät kuut WSOY 2022
Tommi Kinnunen paneutuu kuvaamaan uransa loppuvuosia elävän naisopettajan viimeistä pestiä rajaseudun syrjäkylän supistetun koulun oppilaiden ohjaajana. Opettajan terveys on murtumaisillaan ja elämä monin tavoin rikki, mutta puolensa hän pitää ja tehtävänsä täyttää. – Tommi K. on kyllä mestarillinen tekstin tekijä, saa lukijan tempautumaan mukaan mihin vain lähtee tarinaa viemään. Tarina kuljettaa lukijaa, eikä kirjailija häiritse epäoleellisilla kuvauksilla mielikuvia, joita lukijalle nousee. Opettaja on inhimillinen persoona kaikessa rujoudessaan ja lukijan myötätunto häntä kohtaan kasvaa sitä mukaa, kun hänen elämänsä kovat ehdot avautuvat lukijalle.
*
Heli Hulmi Pimeän kynnyksen yli Aviador 2022
Kirjailija ja kirjoittajaohjaaja Heli Hulmi on käynyt sisäistä keskustelua runoilija Tomas Tranströmin tekstien kanssa ja kirjoittanut siitä heränneitä ajatuksia peilattuna oman elämän ajankohtaisiin kokemuksiin. – Keskustelukirja on yllättävän hyvin toimiva muoto, kun pohjana on aito kiinnostus runoilijan persoonaan ja tekstien taustoihin. Kirjailija kuljettaa ajatustenvaihtoa runoilijan tekstien kanssa elämänmittaisen kiinnostuksen läpi. Väkevä lukukokemus, johon punoutuu myös lukijan omat kokemukset Helin persoonasta muutamien kirjoittajakurssien pohjalta.
*
Jukka Pakkanen Olla, hengittää Aviador 2022
Minimalismin mestari, Jukka Pakkanen, on julkaissut pienen (70 sivua) ajatuskuvien ketjun, joka keskittyy kahden ystävyksen yhteisen muiston ja syvällisen toinen toisensa ymmärtämisen ytimeen. Ystävistä toinen makaa sairaalassa ja ajelehtii muistikuvien ja mielleyhtymien virrassa tajunnan rajamailla. Olen aiemminkin kertonut täällä pitäväni Pakkasen kirjailijanlaadusta ja tekstin kerroksellisuudesta. – Tässä uusi, fantastinen pikku helmi lukijoille!
*
Nunna Kristoduli Päiväkirjat toim. Marja ja Riitta Lampi Lintulan luostari 2022
Siviilihenkilö Anna-Leena Lampi koki jo varhain kutsumusta luostarielämään. Tunnollisena ja älykkäänä perheensä vanhin tytär kirjoitti kuuden laudaturin ylioppilaaksi. Vanhemmat ja opettajat olivat suunnitelleet hänelle lääkärin tai tiedenaisen uraa, mutta lahjakas tytär etsi oman tiensä. Päiväkirjat toimitettiin yksiin kansiin sisarten toimesta (v. 2020), Kristodulin kuoleman jälkeen. – Tapasin Nunna Kristodulin henkilökohtaisesti vähän ennen hänen kuolemaansa v. 2019 Lintulassa käydessäni. Olin lukenut aikaisemmin julkaistun Kristodulin ja Suvi-Anne Siimeksen keskustelukirjeenvaihdosta julkaistun kirjan. Henkilönä Kristoduli oli vilpitön ja itselleen vaativa, mutta kärsi vanhempiensa hyväksymättömyydestä. Nunnan kilvoituksen ankaruus selviää päiväkirjojen sivuilta. Kristoduli opiskeli yliopistossa filosofiaa ja nykykreikkaa ja hakeutui sitten pieneen kreikkalaiseen nunnaluostariin, jossa hän sai mahdollisuuden kääntää Filokalian suomeksi. Suurtyö kesti yli kaksikymmentä vuotta. – Päiväkirjatekstit valottavat erityistä persoonallisuutta ja hänen merkitystään Suomen Ortodoksikirkossa.
***
Anu Rinkinen Metallivaahto -runoja Ntamo 2022
Metallivaahto on tekijänsä kolmas runokokoelma. Moderni kotimainen runous on aisteja avaavaa sillä tavoin kuin toisilleen vieraiden elementtien yhdisteleminen ja runoksi pukeminen parhaimmillaan on. Se houkuttaa lukemaan arvioimatta, pyrkimättä ymmärtämään tai ennakoimaan, ottamaan vastaan sysäykset ja tajunnanvirran käännökset, joita tekijä tarjoaa. Useimmiten myös palkitsee heittäytymisen oivalluksin ja uusintaa kieltä.
*
Hassam Blasim Vapaudenaukion mielipuoli -novelleja suom. Sampsa Peltonen WSOY 2009
Irakilaiskirjailija ja elokuvaohjaaja, tullut Suomeen 2004 on julkaissut muutaman novellikokoelman. Tämä lienee alun perin englanniksi julkaistu, sitten suomennettu. Novellit ovat synkänsävyisiä, erilaisten irakilaismiesten ikäviä, puistattavia kohtaloita kuvaavia. Aihepiiri laajentaa kyllä ymmärrystä miksi niin moni tuosta maasta on meiltäkin turvapaikkaa hakenut.
*
Päivi Alasalmi Sudenraudat Gummerus 2021
Kirjailija Päivi Alasalmi on julkaissut romaaneja, novelleja, satukirjoja. Sudenraudat on hänen 24. teoksensa. 1800-luvun lopulla Varsinais-Suomessa menehtyi 12 lasta ja lukuisia kotieläimiä nälkiintyneiden susien tappamana. Mitä tämä vaikutti yhteisöllisesti ja miten susien metsästys tuohon aikaan hoidettiin, siitä romaani kertoo. Teos kuvaa myös naisen asemaa Caldoniuksen säätyläisperheen tyttären kautta sekä nousussa olevaa fennomaaniaatetta. – Historiallisen romaanin Alasalmi kyllä taitaa. Väkevästi hän kuvaa lasten ja heidän perheidensä kohtaloita, unohtamatta villieläinten näkökulmaakaan. Päähenkilö Venny Caldonius kasvaa ulos säätynsä kesystä naiskuvasta ja lähtee rohkeasti toteuttamaan unelmaansa taiteilijana. Susijahdin myötä hän kohtaa myös elämänsä rakkauden.
*
Hanna Meretoja Elotulet WSOY 2022
Kirjallisuustieteen professori Turun yliopistossa kirjoitti omakohtaisiin kokemuksiin perustuvan fiktiivisen romaanin, joka on herättänyt huomiota ja saanut myönteisiä arviointeja. Teksti on filosofoivaa, tärkeässä osassa on yksityinen elämänkohtalo ja miten se resonoi ystäväpiirissä. Tapahtumisen näyttämönä on saaristomeri ja vanha perinne muinaistulien polttamisesta rannoilla. Kirjoittaja liikkuu monitasoisesti päähenkilön tragedian ympärillä ja käyttää meren läsnäoloa valovoimaisesti hyväkseen. – Alusta asti teksti tempaa dramaattisin keinoin mukaansa. Tunnelmissa vellominen on perusteellista, kuten se useimmiten kriisiyttävien tapahtumien osuessa kohdalle oikeasti onkin, elävässä elämässä. Meretojan kieli on runsasta, maalailevaa ja herkästi henkilöidensä reaktioita kuulostelevaa. Teksti on antoisaa myös kirjoittajansa laajan perehtyneisyyden myötä. Hieno, moderni, koskettava romaani. – Suosittelen!
*
Abdulrazak Gurnah Loppuelämät suom. Einari Aaltonen Tammi 2022 (2020)
Vuoden 2021 nobelisti, Tansaniassa syntynyt ja Iso-Britanniassa akateemisen uran tehnyt kirjailija kirjoitti unohtumattoman romaanin kolonialismin varjoista. ”Gurnah johdattaa hellällä, mutta varmalla otteella sotaseikkailijat, kapinoivat naiset ja kieroilevat tukkukauppiaat itäafrikkalaiseen rannikkokaupunkiin, missä kaikkien tiet risteävät. Historian juurettomaksi jättämät elämät kietoutuvat toisiinsa ja puskevat aina vain eteenpäin, koska elettävä on, loppuun saakka, tapahtui maailmassa mitä tahansa.” – Pitkästä aikaa laadukas romaani, jossa henkilöt elävät ja toimivat aikansa ja elinympäristönsä aitoon tapaan. Romaani on mahdollisuus tutustua aivan toisenlaiseen elämäntapaan, havainnoida mikä meissä ihmisissä on kulttuurisidonnaista, missä taas olemme kukin kaltaisenamme samaa ihmiskuntaa.
*
Ali Smith Syksy suom. Kristiina Drews Kosmos 2022
Kehuttu brittiläinen nykykirjailija Ali Smith on palkittu nimenomaan omaäänisyydestään. Syksy on monitasoinen kuvaus ajastamme. Päähenkilö on nuori Elisabeth, joka tutustuu naapurin vanhaan mieheen, Danieliin ja käy hänen kanssaan pitkiä keskusteluja. –Syksy ei ole tyypillinen romaani, keskushenkilöt ovat omalaatuinen erisukupolvinen pari, joita tuntuu yhdistävän vain tapa hahmottaa maailmaa. Kirja ei ole helppolukuinen, mutta – ehkä siksi – erityisen antoisa.
*
Kantanen Emma Jos sataa älä tule Gummerus 2022
Nuoren taiteen maisteri Emma Kantasen toinen romaani kertoo Australiassa valokuvausta opiskelevasta naisesta, joka rahoittaa opiskeluaan (ja terapiaansa) seksityöllä. Kuvauskohteiden etsiskelyjen myötä hän kiinnostuu suurkaupungin tunneleita tutkivasta underground-yhteisöstä. – Tässä romaanissa voi tutustua mitä eksentrisimpään osaan suurkaupungin olemusta, sen alaiseen tunneliverkostoon. Samalla aukeaa ovi oudon elämäntavan yhteisöön ja sen kirjoittamattomiin lakeihin. En tiedä onko tämäntapaisesta kirjoitettu romaania aiemmin, minulle ainakin täysin vieras ja outoudessaan kiehtova elämäntapa, joka laajentaa maailmankuvaa suorastaan räjähtävällä voimalla. Romaani ei pelaa vivahteilla eikä sävyillä, vaan koko ajan läsnäolevalla uhalla ja tapahtumilla, jotka väkivaltaisuudessaan nostavat pelon hien otsalle.
***
Pauliina Haasjoki Nausikaa Otava 2022
Haasjoki on Ulvilassa 1976 syntynyt runoilija ja kirjallisuudesta väitellyt filosofian tohtori. Nausikaa on hänen kahdeksas runokokoelmansa. Hänet on palkittu runokokoelmasta mm. 2010, 2013 ja 2015. – Avattuani kirjan, tajuan heti, että tämä on uutta runoa. Luen ahmimalla, en saa mistään kiinni, en ymmärrä, mutta nautin sanojen vuolaasta virrasta, avaruudesta, monimerkityksellisyydestä, tuoreudesta. Jossain sivun yhdeksänkymmentä vaiheilla teksti ottaa minut mukaan ja alan yhtäkkiä tajuta jotain siitä maailmasta, tästä maailmasta, jossa runoilija hulmuttaa sanojaan. Saman tien päätän, että nämä sanat täytyy tuoda kotiin, runokokoelmieni pesään, sanojen täytyy olla saatavilla, kun maailma käy liian pieneksi, liian ahtaaksi ja pölyiseksi. – Kiitos runoudesta, Pauliina H.!
*
Valo askeleillani Pyhiinvaelluksella Suomessa Kirjapaja 2022
Kirjapaja on julkaissut sisällökkään ja taiteellisesti tasokkaan kirjan aiheesta, joka kiinnostaa monia. Teos sisältää aiheeseen perehtyneiden kokemuksellista pohdintaa pyhiinvaelluksesta ja erityisesti Suomen vaellusreiteistä ja niiden historiallisista taustoista. Teoksen laadukkaat kuvat ryydittävät tekstiä hienosti. – Minulla ei ole omakohtaista kokemusta Suomen vaellusreiteistä, mutta itse aiheesta hiljaisuuden retriittien ohjaajana ja osallistujana kyllä. Pyhän olemuksesta, vaelluksen vaikutuksesta ja aiheesta julkaistusta kirjallisuudesta on runsas luettelo. Pyhiinvaeltajan avainsanoiksi on hienosti kiteytetty: Kiireettömyys, Vapaus, Huolettomuus, Hengellisyys, Jakaminen, Yksinkertaisuus ja Hiljaisuus.
*
Nina Burton Elämän ohuet seinät suom. Katriina Huttunen S&S 2022
Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian jäsen, palkittu kirjailija Nina Burton on kirjoittanut tulevan klassikon. Teos kertoo kirjailijan etsiytymisestä kirjoittamaan maaseudulle, luonnontilaiseen vanhaan taloon. Asumisesta muodostuu seikkailu, josta kirjailija kertoo yhdistellen kirjallisuudesta lukemiaan ja itse tekemiään tieteellisiä havaintoja hurmaavaksi esseeksi. – Teos on jokaisen luonnonystävän aarreaitta. Riemastuin siitä ihanan juohevasti kuvaillusta elonkirjosta, joka luonnon helmaan rakennetussa vanhassa talossa ja sen ympäristössä vallitsee. Suosittelen!
*
Juuli Niemi Mahdottomia oletuksia WSOY 2022
Helsinkiläinen kirjailija, 1981 syntynyt Juuli Niemi, on julkaissut runoja ja proosaa sekä elokuva- ja tv-sarjan käsikirjoituksia. Uusin romaani on ”kertomus erään Noran ja erään Juhon rakastumisesta. – No ainakin paikoin suoraa ja paikoin harhailevaa puhetta siitä ja, miten sen nyt sanoisi, sen äärellä horjumista.” – Romaani alkaa lupaavasti, mutta juuttuu melko pian eräänlaiseen ’eipäs-juupas’ suohon eikä tunnu etenevän. Kummallakin osapuolella on omat historiansa ja haavoittaneet kokemuksensa, jotka jarruttavat suhteen kehittymistä. Vahvat ystävyyssuhteetkin joutuvat koetukselle. Harvinaisen tarkkaa, jopa hiuksia halkovaa tekstiä, jossa paikoin puuduttavan tarpomisen jälkeen päästään loppua kohti lähes selville vesille.
*
Pentti Haanpää Karavaani ntamo 2012 (alkup. 1930, uud. painos 1987)
Mielenkiinnosta novellikirjallisuuden kehitykseen kotimaassa tartuin kirjastossa Pentti Haanpään vanhaan novelliteokseen. Haanpäätä lienen joskus oppikoulun äidinkielen opettajan yllytyksestä yrittänyt lukea, mutta yritykseksi se jäi siinä vaiheessa. Novellit ovat melko lyhyitä, kovin miehisiä aiheeltaan ja kuvastavat kaikin puolin mennyttä aikaa. Sen näiden valossa voi todeta, että novellitaide on kehittynyt valtavasti sadassa vuodessa, mutta hyvä teksti on aina hyvää, ajastaan riippumatta.
*
Marguerite Duras Tuska suom. Jukka Mannerkorpi Otava 1987
Osuin novellien lukupuuskassani kirjastossa kuuluisan ranskalaisen kirjailijan saksalaismiehityksen aikaista vastarintaliikettä ja keskitysleiriltä pelastuneen miehen kohtaloa kuvanneeseen teokseen. Teoksen niminovelli on väkevin kuvaus ihmisen kärsimyksestä, mitä lienen koskaan lukenut.
*
Jeffrey Eugenides Oikukkaat puutarhat suom. Arto Schroderus Otava 2019
”Amerikkalaisen kirjallisuuden kärkinimi kuvaa yllätyksellisissä ja piikikkäissä novelleissaan ihmisiä niin henkilökohtaisten kuin kansallistenkin kriisien keskellä. ” – Luin juurikin e.m. syistä riemastuneena nämä novellit, jotka availivat merentakaisen suurvallan elämänmenoa pienten ihmisten kohtaloiden kautta. Tekee välillä hyvää tutustua erilaiseen elämäntapaan erilaisessa yhteiskunnassa. Ihmisten tarpeet ja toiveet ovat melko samat kaikkialla, mutta poikkeavat ovat toisessa maassa tavat vastata niihin.
*
Runot
Maiju Pohjola Ettei yötä enää Aviador 2022
Haminalainen runoilija Maiju Pohjola (s. 1990) julkaisi esikoiskokoelmansa Lautuma vuonna 2020 ja palkittiin siitä. Tässä toisessa runoteoksessaan hän eläytyy synnytykseen, äitiyden ja naiseuden väkeviin tunteisiin. – Tätä voinee sanoa uudeksi runoudeksi paitsi tekijänsä iän, myös tekstin tyyli- ja sisältöseikkojen perusteella. Vaatii totuttelua koko ikänsä runoaalloilla soutaneen lukijan löytää kosketuspintaa. Se löytyykin.
kaareva raja / kasvukäyrä
mitattu mittaamaton: / taivaita tähdissä
*
Proosa
Jansson Tove Valitut novellit WSOY 2019
En ole aiemmin lukenut Muumikirjojen lisäksi muuta Tove Janssonia paitsi Kesäkirjan. Siksi oli mielenkiintoista tutustua laajaan novellituotantoon. Takakannen mainosteksti lukee Janssonin novellit maailmankirjallisuuteen. – Tarinat olivat aiheiltaan hyvin persoonallisia, paikoin jopa outoja. Vanhimpien novellien kohdalla outous alkoi tuntua rasittavalta, mutta loppua kohti tarinat hioutuivat ja löysin pari helmeäkin joukosta. Kannattaa toki lukea.
*
Tiina Raudaskoski Kuudennen kerroksen nainen WSOY 2022
Raudaskoski (s. 1977) on dramaturgi ja yhden aikaisemman romaanin kirjoittanut kirjailija, joka on asunut Pariisissa yli 15 vuotta. Toisen romaanin tarina Tiina Är:n epäonnistuneesta avioliitosta ja lapsenhuoltajuustaistelusta on kertomus ulkomailta Pariisiin muuttaneiden selviytymisestä ranskalaisessa byrokratiaviidakossa. – Pitkin matkaa ahdistava ja absurdiksi kääntyvä tarina koettelee lukijan resilienssiä, mutta on niin intensiivinen, että pakottaa lukemaan loppuun. Tarina päättyy toivonsäteiden valaisemaan maisemaan. Kyllä tästä elokuvankin saisi, jos keventäisi vähän raadollisen väkevää tekstiä.
*
Anna Kortelainen Tulirinta, romaani Erik Edelfeltistä Tammi 2020
Todennettaviin tietoihin perustuva romaani aatelissuvun viimeisestä vesasta, joka kuoli 21-vuotiaana tuberkuloosiin etelä-Ranskassa. Kirjailija on punonut ajankuvaa ja tapatietoa runsaasti ja uskottavasti kuuluisan taidemaalari-isän ainoan pojan traagiseen ja lyhyeen elämäntarinaan. – Yksityiskohtien runsaus kyllä myös hengästyttää lukijaa. Tuberkuloosipotilaan kivulias loppu on tekstin dramaattinen huipennus.
*
Erin Niimi Longhurst Omoiyari Japanilainen myötätunnon taito Viisas Elämä 2022
Kaunis, pieni kirja, jossa on laadukas ulkoasu kuvituksineen ja tekstejä, jotka avaavat japanilaiselle kulttuurille tyypillistä sanastoa ihmisten välisessä kanssakäymisessä. – Mainio opus, joka herättelee länsimaisessa kulttuurisessa hämmennyksessä elävää. Palauttaa lukijalle ihmisyyden perusasetuksia.
***
Helena Sinervo Meri Requiem runoja Otava 2022
Sinervo on 1961 syntynyt Finlandia-palkittu runoilija, kirjailija ja suomentaja. Arvostuksesta kertoo myös Aleksis Kiven rahaston elämäntyöpalkinto. Meri Requiem on Sinervon 12. runokokoelma, jota luonnehditaan sielunmessuksi merelle. Meri sekä fyysisenä että Runojen merenä, eroottisen rakkaudenkin elementtinä kiehtoo ja inspiroi Sinervoa. Kirjan ulkoasu on poikkeuksellisen viehättävä, Piia Ahon käsialaa. – Vaikutuin näistä runoista kohta kirjan avattuani. Tässä luodaan runoudelle uutta kieltä! Sinervo leikkii onomatopoeettisilla mielleyhtymillä ja ajatus seikkailee huikeissa sfääreissä runollisen sävelkorvan luomissa sointuvissa kuvioissa.
”Haahuilin alasti huoneistossa. / Haahuilin suurten kuusten seurassa. / Ajattelin, että nuokin puut joku omistaa ja myy, mieletöntä. / Sanonpa teille, että koko ajan oli kuin sarabande olisi soinut, / kuin meri olisi kutsunut luokseen neulasten hitaan virran / kuin trillien ansalangat ja lassot olisivat metsästäneet minua, / kuin olisi ollut mahdollista paeta vain muuttumalla puuksi, / istuttaa johtosolukkoa, nilaa ja jälttä kaarnoittuvan ihon alle. / Ja päätyä ennen pitkää kiinalaiseen sellukattilaan. / En ole koskaan ollut yhtä vanki kuin teidän suoratoistossanne. ”
*
Anja Snellman Kaikki minun isäni WSOY 2021
Kirjailija on julkaissut Kaurasen nimellä kymmenen romaania ja sen jälkeen Snellmanina vielä 29. Ihan kaikkia en ole lukenut, mutta olen pitänyt kirjailijaa paitsi tuotteliaana myös taitavana ja rohkeasti omaäänisenä. Tämä viimeisin kertailee ja analysoi isä-teeman kautta kirjailijan isäsuhdetta ja miessuhteita. – Tässä tuli useaan otteeseen mieleen aiemmat romaanit, joista muistumia on mukana. Jollakin tavalla kirja tuotti hienoisen pettymyksen, myös ilmeisen hybriksen takia ja suoranaisen isävihan ilmeellään.
*
Uusi alku Elämä kulkutaudin muuttamassa maailmassa Kirjapaja 2022
Piispa Teemu Laajasalo on toimittanut pienimuotoisen kokoelman erilaisten ammattilaisten ja vaikuttajien näkemyksistä pandemiavuosien ajasta tähän mennessä. Ajatuksiaan tuovat esille mm. Suomen Ulkopoliittisen instituutin pääjohtaja Mika Aaltola, poliisineuvos Lasse Aapio, HUS-alueen sairaanhoitojohtaja Matti Holi, yrittäjä Jari Sarasvuo, näyttelijä Iina Kuustonen, laulaja Antti Tuisku. – Kukin vastasi näkökulmastaan samoihin kysymyksiin. Erojakin kävi ilmi, mutta myös samana koettua kriisin yhdistävää vaikutusta kansaan ja ymmärrystä heikoimpien tukemisesta ja varjelemisesta.
*
Anne Mattsson Irja Askola, Elämäkerta Kirjapaja 2021 (2.painos)
Valt.lis. Anne Mattsson on tehnyt Irja Askolan tiestä Suomen ev.lut. kirkon ensimmäiseksi naispiispaksi osuvan, tarkan ja sävykkään elämänkerran. Piispa Irjan tarina ansaitsee ehdottomasti tulla kerrotuksi, niin paljon hän on vaikuttanut ekumenian areenalla, ainutlaatuisella ja lämpimällä tavallaan kohdata ihmisiä ja näyttämällä kaavoihinsa kangistuneen piispakunnan keskuudessa avaran armon teologian elävää esimerkkiä. Hän on ollut tienraivaaja kirkossamme monella tavalla, myös vanhoillisten kirkon jäsenten avoimen arvostelun kohtaamisessa. Irja-piispa on kunnioitettava ja rakastettu ihminen, joka on saanut osansa paitsi pandemian alkuvaiheen ärhäkkään virukseen sairastumisesta, myös aikamme sairaan ilmiön, sosiaalisen vihapostin ryöpystä. – Kiinnostuin Askolan persoonasta jo varhain hänen runojensa kautta. Se on ollut hänelle ominainen ilmaisumuoto pitkin elämänsä kaarta. Runoissaan hän tulee lähelle kirkon naisia, tueksi ja esikuvaksi.
*
Veera Ikonen Pimeässä syttyy majakka WSOY 2022
1975 syntynyt helsinkiläinen käsikirjoittaja, ohjaaja ja tuottaja Veera Ikonen on julkaissut esikoisromaaninsa, joka pohjautuu hänen omaan kokemukseensa lapsen menettämisestä. – Miten hieno ja kaunis kirja musertavasta surusta, kaipauksesta ja pienin askelin löytyvästä polusta takaisin elämään.
*
Satu Strömberg Ujo diiva Ritva Auvisen elämäkerta Avain 2022
Kotimaisten oopperalaulajien joukossa on vain yksi Ritva Auvinen. Hänen luonnonlahjansa, äänimateriaali ja tulkintakyky ovat olleet ainutlaatuisia. Myös hänen tiensä laulajattareksi kulki ihan omaa polkuaan. Harvapa sopraano esiintyy upeasti vielä 80-vuotisjuhlissaan, kun normaalisti ooppera laittaa sopraanonsa 50 v täytettyä eläkkeelle. – Monelle Ritva Auvinen on ollut ihailtu esikuva, rohkeana oman tiensä kulkijana ja tinkimättömänä taiteilijana. Elämäkerran kokoaja on kyllä toistanut monia asioita ja livahtanut siellä täällä aidan matalimmasta kohdasta, mutta joka tapauksessa henkilönä ja taiteilijana Ritva Auvinen on ansainnut elämäkertansa.
*
Anni Kytömäki Margarita Gummerus 2020
Kytömäki on yksi mielenkiintoisimmista nykykirjailijoistamme. Hän on 1980 syntynyt hämeenkyröläinen. Hänet palkittiin 2020 Finlandia-palkinnolla romaanistaan Margarita. Esikoisromaani Kultarinta oli jo ehdokkaana palkinnonsaajaksi 2014. Kirjailijan uraa kuvaavat monet kirjallisuuspalkinnot pitkin matkaa. Tässä palkinnon voittaneessa romaanissa kerrotaan Senni Margarita Sarakorven tarina 1900-luvun puolivälin paikkeilta, jolloin hän toimi kylpylässä isänsä kouluttamana hierojana ja myöhemmin opiskeli lääkintävoimistelijaksi. Sennillä oli poikkeuksellisen voimakas luontosuhde. – Romaani oli minulle paitsi ammatillisesti ja ajankuvaltaan kiinnostava, myös erittäin antoisa luontotiedoiltaan. Kytömäen vahvuus ovat tarkat henkilökuvat ja upeat luonnonkuvaukset, joissa hänen sävykäs kielensä ja yllätyksiä tarjoava kertomisen tapansa ihastuttaa lukijaa.
*
Annamari Marttinen Tässä meillä on kaikki nyt Tammi 2019
Marttisen viimeisin romaani kertoo eronneen naisen suhteista, joista tuorein on turvapaikkaa hakeneen venäläismiehen kanssa syntynyt. Turvapaikan hakuperuste on miehen uskonto, hän kuuluu Jehovan todistajiin, joiden toiminta on Venäjällä kielletty rikoslain nojalla. Naisen ystävät ja vanhemmat suhtautuvat asiaan jyrkän negatiivisesti. Romaani kuvailee naisen kokemaa sisäistä ristiriitaa perusteellisesti. Ratkaisu avautuu ja yllättää. – Marttisen tyyli ja teksti ei erityisesti ihastuta, mutta aiheeseen on paneuduttu huolella, ja rakastuneen parin tunnelmia kuvattu voimakkain sävyin.
*
Jukka Viikilä Taivaallinen vastaanotto Otava 2021
Viikilä sai esikoisestaan (2016) heti Finlandia-palkinnon, ja tämä toinen teos, viisi vuotta myöhemmin samoin. Tyyli ei ole muuttunut, pikemminkin jalostunut omanlaiseensa suuntaan. Tämäkään teos ei ole perinteinen romaani, pikemminkin tekijänsä omien sanojen mukaan eräänlainen ”himmeli”, pienistä osasista koostuva kokonaisuus. – ’Himmeli’ on mielestäni varsin osuva määritelmä teoksen omaperäiselle rakenteelle. Kestää jonkin aikaa alusta saada kiinni ideasta, mutta hyvä imu tekstissä pitää lukijan alusta asti otteessaan. Minua kiehtoi se mitä sanotaan ja miten – ja millä tavoin tekstikatkelmat alkavat liittyä toisiinsa ja puhutella lukijaa. Viikilä osaa – ja tietää ärsyttävän hyvin sen itsekin. Jos turhaa sanaripulia ja ryteikköä olisi raivattu sieltä täältä vähän innokkaammin, tekstin kauneus pääsisi huikaisemaan.
*
Elina Annola Kunnes kukkivat puut Bazar 2022
Annolan esikoisromaani kuvaa nuoren opettajan suhdekiemuroita ja omaa sekä suvulta siirtyvää ahdistusta, joka johtaa taloudellisiin ongelmiin ja lopulta psykiatriseen hoitoon. – Kirjoittajalla on taito kehittää ahdistava tunnelma suorastaan piinaavaan huippuun. Tarina on raju kuva siitä, miten itsensä voi kadottaa riippuvuuteen parisuhteessa, ystäväsuhteessa tai nettiyhteisöjen syövereissä.
*
Katja Kallio Tämä läpinäkyvä sydän Otava 2021
Katja Kallion tyyli on letkeä ja kieli kirjallisesti rikasta. Tämä läpinäkyvä sydän sijoittuu sotavuosille, jolloin venäläiset lähtivät Hangosta ja jättivät sinisiksi maalaamansa talot ja entiset suomalaiset omistajat etsivät kotinsa, siivosivat ja maalasivat uusiksi. Saksalaiskomppania tuli paikalle ja venäläisille sotavangeille perustettiin leiri. Perheen kolme tytärtä löysivät kukin rakkauden, yksi venäläiseen sotavankiin, toinen saksalaiseen upseeriin ja kolmas etsi itseään naisen ystävänä. – Pidän Katja Kallion kirjoitustyylistä ja rohkeasta heittäytymisestä historian tarinoiden pariin. Tämäkin romaani herätti eloon mielikuvia sota-ajan selviytymisestä naisten näkökulmasta kiinnostavalla tavalla.
*
Don de Lillo Hiljaisuus suom. Helene Butzow Tammi 2022
Don de Lillo (s. 1936) on Yhdysvalloissa palkittu ja arvostettu kirjailija. ”Paranoian ja turmion airut, joka ymmärtää ajan hengen”, luonnehtii New York Times kirjailijaa. ”Hiljaisuus on puhdasverinen katastrofiromaani, joka muistuttaa meitä siitä, että joskus elämä voi muuttua niin kiinnostavaksi, että unohdamme pelätä”. – Kirjailija ratsastaa Albert Einsteinin ajatuksilla ja ennustuksilla kuvatessaan teknologian romahduksen jälkeistä maailmaa muutaman ihmisen hetkellisen kohtaamisen kautta. Kuvaus on siinä määrin hyytävää, että lukija toivoo heräävänsä pahasta unesta ja laskee kirjan helpottuneena käsistään. Millaista olisi maailman hiljaisuus, kun kaikki ääntä ja kuvaa tuottava teknologia olisi mykistynyt?
*
Quynh Tran Varjo ja viileys suom. Outi Menna Teos & Förlaget 2021
1989 Vietnamissa syntynyt poika tuli perheineen aluksi Suomeen, länsirannikon ruotsinkieliselle alueelle, josta aikuistuttuaan muutti Ruotsiin opiskelemaan ja asuu nykyään Malmössä. Romaani kuvaa äidin ja kahden kasvuikäisen pojan perheen asettumista Suomeen ja sopeutumista ilmastoltaan sekä kulttuuriltaan täysin erilaiseen yhteiskuntaan. – Kirjan tekee mielenkiintoiseksi toisaalta juuri tuo erilaisuus ja myös se, minkälaisena keskenkasvuisen pojan silmin suomalainen elämänmuoto näyttäytyy. Kirjailijalla on kyky loihtia tapahtumiin ja tunnelmiin yksityiskohtien ja värien runsautta.
*
Jouko Liehu Heidi Liehu Päivieni loppuun asti Sphinx 2021
Rovasti Jouko Liehun (1936-2008) omaelämäkerta täydennettynä hänen tyttärensä filosofian tohtori ja kirjailija Heidi Liehun esi- ja jälkisanoin on kiehtova rakkaustarina perheestä, jossa runoilija Rakel Liehu on toisena keskushenkilönä. Kirjassa on reilut 500 sivua ja kaksi kuvaliitettä. – Liehun perheen sukutarina oli äärimmäisen mielenkiintoinen ja koskettava lukukokemus – ainakin kirkollisen elämän tuntevalle lukijalle. Itse olen jo varhain mieltynyt myös Rakel Liehun runoteoksiin, joita olen hankkinut omaan kirjastoonikin. Myöhemmin olen tutustunut myös tyttären, Heidi Liehun runouteen. Kirja on antoisa myös erityislaatuisen perheen pappi-isän päiväkirjateksteistä koottuna elämäntarinana. Jouko-isän suvun juuret ovat Vienan Karjalasta, mikä seikka on vaikuttanut hänen persoonallisuutensa laatuun. Tyttären jälkipuheessa on hiukan ylitunteellista makua, joka pyrkii korostamaan isän ja tyttären mystistä yhteyttä ja surun syvyyttä.
***
Olen lukenut kirjan, joka tuli aika suoraan suojausten läpi ytimeen. Oletettavasti se on elettyä ja koettua tilitystä, siinä sen vahvuus ja myös heikkous. Tarinan nainen on kasvanut perheessä, jossa äidistä ei ole ollut tytön henkisen kasvun tueksi ja isä on väheksynyt sekä äitiä että tytärtä. Nainen ajautuu opiskelijana kansainväliseen uskonnolliseen ryhmään, jonka missiona on viedä evankeliumia ’kaikkeen maailmaan’ – käytännössä aika vaatimattomin tuloksin. Siinä viitekehyksessä hänet valitsee vaimokseen mies, joka on sisäistänyt Raamatulla perustellun opin miehen vastuusta ja vallasta perheessä. Nainen toteaa 20:n vuoden avioliiton jälkeen, ettei koskaan ole miestään rakastanut eikä ymmärrä, miksi hänet valittiin tai miksi suostui valituksi. Kun hän lopulta kykenee ottamaan etäisyyttä, irrottautumaan ja lähtemään yhteisöstä sekä avioliitostaan, häntä koetetaan saada perääntymään sekä puolison että yhteisön voimin. Siitä alkaa pitkä tie ’oman nimen’ löytämiseen.
Tämä ei ole minun tarinani, mutta se koskettaa, sillä näitä erilaisten uskonyhteisöjen sitomia ihmisiä olen työssäni ja elämässäni kohdannut. Se koskettaa, sillä hyvää tarkoittaen voidaan jopa tuhota ihmisen elämä. On syvä tragedia, kun ihminen sairastuu alistumalla elämään arvojen mukaan, joita ei koe omikseen eikä pääse elämään omaa elämäänsä.
– Ritva Hellsten Anna minulle nimi Aviador Kustannus 2022
Anna-Liisa Suvanto Omenankukkaslunta Runoja ja päiväkirjaa Warelia 2021
Kirjoittaja on kaupunkimme kirjastonhoitajana elämäntyönsä tehnyt ihminen, jolla oli sisäinen runoilijan kutsumus. Omaiset löysivät sota-ajan päiväkirjat ja runokokoelmat tätinsä kuoleman jälkeen ja niistä julkaistiin osa. Kaunis kunnioitus tädin muistolle. – Suvanto oli harras Saima Harmajan ja Uuno Kailaan ihailija, mikä myös näkyy hänen varhaisissa nuoruuden ajan runoissaan. Herkkäsieluisena ihmisenä hän otti nuoruuden aikaiset menetykset raskaasti ja Karjalassa syntyneenä ja kasvaneena murehti sodan jättämää tuhoa isänmaassa. Mielenkiintoinen lukukokemus tämänhetkisen Ukrainan sotatilanteen taustaa vasten.
*
Sofia Lundberg Kuin höyhen tuulessa suom. Tuula Kojo Otava Seven 2021
Ruotsalaisen kirjailijan romaani kertoo kahden tytön, lapsuusystävien ja naapurusten tarinan. Romaanin muoto on sikäli erikoinen, että tapahtumat sijoittuvat eri vuosien samaan päivään, 12. elokuuta. Tarina alkaa vuodesta 1948 ja päättyy vuoteen 2020. Kahden ihmisen ystävyys on elinikäinen, vaikka yhteys katoaa välillä vuosiksi. – Näinkin voidaan tarina kertoa, mutta ei se lukijalle ihan vaivatonta ole. Joka tapauksessa harvinaisen syvä ystävyys merkityspäivineen tulee kerrottua niin, että se ei voi olla vaikuttamatta.
*
Eli Åhman Owetz Kirjeystäviä suom. Meri Ala-Tauriala Harper Collins 2021 (2019)
Ruotsalaisen kirjailijan pokkari kuvailee tarinan, jossa kirjojen ja kirjeiden kautta eronnut mies ja liitossaan läheisyyttä ja kosketusta vailla oleva nainen löytävät yhteyden toisiinsa ja rakastuvat. Suhteen syventymisen myötä naisen sydän joutuu vaikean valinnan eteen, kun aikuisten lasten ja vanhan äidin asema ja tunteet pitää puolison järkytyksen lisäksi ottaa huomioon ratkaisuissa. – ”FeelGood”-kirjallisuus on ehkä kevyttä, mutta hyvin elämänmakuista, antoisaakin.
*
Anne Ernaux Vuodet suom. Lotta Toivanen Gummerus 2021 (2.painos)
”Ainutlaatuinen muistelmateos kuvaa sotien jälkeistä Eurooppaa, jossa nainen voi löytää ammatin, perustaa perheen ja erota – ja jota leimaavat elintasoerot, maaseudun autioituminen ja kuluttamisen elintapa.” Kirjoittaja on yksi Ranskan arvostetuimmista nykykirjailijoista. – Vaikka teos ei ole romaani, se ottaa lukijan mukaansa, sillä tapahtumat ja niiden merkitys tulevat niin elävästi kuvattua, että lukija tunnistaa itsensä kokijaksi myös kotimaastaan riippumatta.
*
Eira Pättikangas Meri sininen kuin taivas Karisto 2019
Vielä yksi pohjalaisromaani. Niin taattua ja tasaiseen tallustavaa sotavuosien maalaiselämää ja vähän kaupunkilaistakin. Näitä on parasta lukea illalla nukkumavalmiudessa, mukavasti ja pian pääsee unen alkuun.
*
Eeva Kilpi Kootut novellit WSOY 1987
Arvostettu, pitkän ja komean uran tehnyt kirjailija on julkaissut sekä runo- että proosateoksia. Jo varhain hän osoittautui myös erinomaiseksi novellistiksi. Tätä kokoelmaa en ole aiemmin lukenut ja olin aivan ihastuksissani löydöstä. Tässä Kilpi pohdiskelee luontosuhdettaan ansiokkaalla ja antoisalla tavalla.
(Vaikka useimmiten käyn kirjastossa suoraan uusimpien julkaisujen hyllyillä, tekee mieli väliin palata kirjaston aakkostettujen klassikkokirjailijoiden hyllyjen tuntumaan. Olen havainnut, että usein sieltä löytää ne puhuttelevimmat, laadukkaimmat ja aikaa hyvin kestäneet opukset.)
***
Pirkko Saisio Passio Siltala 2021
” Tarkovskilaisen värikylläinen eurooppalainen kronikka. Intensiivinen ja aistimusvoimainen romaani kuin arkaainen legenda, kerronnassa myytin todistusvoima”. Tarina lähtee 1500-luvulta, ketjuuntuu, vaihtaa maisemaa yhä uudelleen, punaisena lankana koko ajan koru, kulta, timantit. 732 sivua polveilevaa tarinaa, joka on katkottu sopivan mittaisiin lukuihin, ladottu niin väljästi, ettei sanojen runsaus ahdista lukijaa. – Olen Saision teosten ystävä, niin omalaatuinen on hänen kykynsä, niin vahvasti tuntevaa tekstiä, pakottomasti syntynyttä ja monia tasoja polveilevaa. Passio vie lukijan nyt vanhalle Venäjälle, näyttää aitovenäläisen sielunmaiseman, pitää mukanaan Ja tuo kotiin. Bravo!
*
Joel Haahtela Jaakobin portaat Otava 202
Haahtelan lempeä-ääninen pienoisromaani on oikeata sielunlääkettä lukijalle. Pienesti sanoen hän paljastaa elämänviisautta, joka hoitaa kohtaloissaan rääkkääntyneen ihmisen sielua. Haahtela on profeetallinen sielunhoitajani!
*
Laura Malmivaara Vaiti Otava 2021
Näyttelijä Laura Malmivaara koki erityisellä tavalla ex-puolisoonsa Aku Louhimieheen kohdistuvan julkisen teilauksen ja analysoi omia tuntemuksiaan myös heidän yhteisten tyttäriensä äitinä. Romaani avaa myös kirjoittajan kiinteää yhteyttä vanhempiinsa sekä kokemusta kollegoiden, jotka muodostivat myös kirjoittajan ystäväpiirin, totaalisesta hylkäämisestä. – Romaani on kiinnostava henkilökohtainen tilitys ja analyysi julkisten henkilöiden maineen romuttumisen seurauksista.
*
Eira Pättikangas Talvella päivät ovat pitkiä Karisto 2021 Vuodet kuin unta Karisto 2013
Pohjalainen kertoja, joka taitaa murteen käytön dialogeissa ja jonka kuvailemien naisten kohtalot tuovat entisten aikojen elämänehdot eläviksi tämän ajan lukijalle. – Se on tuo ’muheva’ pohjalaismurre, joka pani minut etsiytymään tämän kirjoittajan romaaneihin. Ja ne nohevat naiset, joiden kohtaloita hän kuvaa! Kirjailijan vahvuus on värikkäissä dialogeissa ja heikkous draaman kaaren puutteessa. Teksti tuntuu junnaavan paikoillaan. Jälkimmäisen teoksen juonenkuljetus päättyy töksähtäen aivan kuin lukija haluttaisiin jättää odottamaan tarinalle jatkoa. Venäjän vallan aikaan sijoittuvan maalaiselämän kuvaus antaa myös paljon ajateltavaa. Moni asia on tässä ajassa jo valtavan paljon paremmin!
*
Joni Pyysalo Putoamispaikka WSOY 2021
1974 syntyneen kirjailijan ja kulttuuritoimittajan ensimmäinen julkaisu oli runoteos, joka sai Kirjailijaliiton esikoiskirjapalkinnon. Novellikokoelma vuodelta 2011 oli myös arvostelumenestys. Putoamispaikka on Pyysalon toinen aikalaisromaani, ja kuvaa perheenjäsenten erillisyyttä ja sukupolvien välisiä ratkaisuja elämänsä suhteen. – Lukukokemus oli varsin erikoinen. Romaani oli yli puoleenväliin asti niin steriiliä ja etäännytettyä kuvausta henkilöiden haahuilusta elämässään, ettei lukija saa mitään kosketusta kirjailijan kuvaamaan maailmaan. Jossain sivun 190 paikkeilla alkaa paljastua traaginen tapahtumaketju, joka viimein koskettaa henkilöitä ja sen kautta myös lukijaa. Pyysalon sukupolven aikalaiset tuntuvat vieraantuneen omasta ja toistensa elämästä tavalla, joka jättää ikäiseni lukijasukupolven kylmäksi.
*
Jari Järvelä Aino A Tammi 2021
Kiinnostavan räväkkä, taiten faktaa ja fiktiota käyttäen tehty muotokuva eräästä kansakunnan kaapin päälle nostetusta alansa nimestä ja hänen varjostaan. – On tunnustettava, että nyt murtui itsestään selvä gloriakehä kansamme identiteettiin isosti vaikuttaneen arkkitehdin nerouden ympäriltä. Järvelä tuntuu jopa melko asenteelliselta Alvar Aallon persoonaa moukaroidessaan, samalla nostaen oikeutetusti vähintään ’mestarin’ rinnalle hänen puolisonsa Aino Marsio-Aallon. Ikonisten hahmojen elämän arkitodellisuutta ja työn merkitystä ruotivalla kirjailijalla on pokkaa, toteaa ilahtunut lukija. Pölyjä voisi puhaltaa monen muunkin kaapille ylennetyn hahmon yltä !
* * *
Runot
Heli Laaksonen, Aleksandrs Caks Poimit sydämeni kirjahyllystä Kynälä 2021
Heli Laaksonen kiinnostui latvialaisesta klassikkorunoilijasta Aleksandrs Caksista (1901-1950) etsiessään suomeksi käännettävää latvialaista runoutta. ”Lakerikenkäinen matruusi” tempaisi hänet heti mukaansa ja syntyi idea runodialogista, jossa kahden runoilijan tekstit keskustelevat keskenään. Laaksonen kirjoittaa, kuten tiedämme, lounaismurteella runonsa, hän myös maalaa ja tästä kaikesta on tämä runoteos tehty. – Hienolla tavalla persoonallinen vuoropuhelu kahden runoilijan tekstien välillä.
*
Romaanit
Emilia Kukkala Kaiken jälkeen Into 2021
Journalisti, YTM, tietokirjailija ryhtyy kokeilemaan romaania. Päähenkilö on autoonsa fiksoitunut liikkeelläolija, joka ei ole kyennyt asettumaan elämässään oikein minnekään – kunnes päättää lähteä etsimään irtiottoa elämästään lapsuutensa maisemaan, mummonsa tyhjäksi jääneeseen mökkiin jonnekin Kainuuseen. Vauhtia haetaan kuitenkin Itämeren etelärannoilta ja Baltian teiltä. – Kerronta on sujuvaa, ihmissuhteet irrallisia. Päähenkilön haahuilu ei niin kiinnosta, kielikin on raskaasti kiroilevaa, mutta loppua kohti tarina solahtaa uomaansa ja saavuttaa jonkin tason, jossa lukija saa kosketuksen päähenkilön kokemusmaailmaan.
*
Hiro Arikawa Matkakissan muistelmat suom. Raisa Porrasmaa S&S 2019
Tokiolaisen kirjailijan teos on ollut Japanissa yleisömenestys. Kirja kertoo kissahullun pojan tarinan, jossa kerrotaan myös pojan ystäväpiiristä ja heidän suhteestaan lemmikkieläimiin. Pääosassa ovat kuitenkin kissa Haichi ja Nana. – En ole kissaihmisiä, vaikka kokemusta on sekä kissoista että erityisesti koirista, mutta ennen kaikkea japanilainen kirjallisuus on lähellä sydäntä. Tarina on todella viehättävä ja suorastaan sydämeen käyvä. Jos pidät kissoista, tämä on ehdottomasti luettava – ja muutenkin.
*
Petri Tamminen Musta vyö Otava 2019
– Petri Tamminen on lempparikirjailijoitani. Lauseet ovat selkeitä, ajatus kirkas, turha maalailu ja koukerointi puuttuu täysin. Kun romaanin aiheena on mies ja isän kuoleman suru sekä oman kuoleman pelko, on tavallaan yllättävääkin, ettei siihen tarvita vihan ja katkeruuden kierteitä. Ja sekin, ettei koko elämänkertaa, isän eikä pojan, tarvitse vyöryttää samaan kasaan. Kysymys on miehen aikuistumisesta.
*
Raija Oranen Valkea talo jokivarressa Teos 2017 (2.painos)
– Lukuromaani, tunnettu ja kokenut tekijä, monien lukema, ehkä tykättykin. En vain saanut mistään kiinni tässä tarinassa. Ihmiset sekä kertomisen kuivakkuus maistuivat totaalisen paperisilta. Kaikki se, minkä kirjailija toi tarinan tapahtuma-ajasta näytille, on minulle liiankin tuttua. Siistiä, ammattikirjoittajan työtä – ja niin hengetöntä.
*
Eira Pättikangas Edessä uusi kevät Karisto 2009
Pohjalaiskirjailija, jolla on murresanasto hallussaan, kirjoittaa Suomen sotavuosien ajalta väkevää tarinaa sisarusten elämästä, mitä sota ja sodan jälkeinen tilanne maassa vaikuttaa nuoriin. Seudulla on sotavankeja, on evakkoperheitä, on pula kaikesta, mistä nuori voisi alkaa omaa elämäänsä rakentaa – ja siihen vielä tulee huoli sulhasesta, joka joutuu sotaan. – Olen aivan ihastunut romaanin pohjalaismurteeseen, jota kirjailija runsaasti viljelee. Vilahtelee siellä täällä myös itselle tuttua karjalaismurrettakin evakkoperheiden sanailussa. Hienoa voida tutustua sotarintaman takaisen elämän koviin ehtoihin nykyisessä tilanteessa, jossa Euroopan kyljessä soditaan.
*
Heidi Köngäs Siivet kantapäissä Otava 2021
Heidi Köngäs on paneutunut Tulenkantajien keskushenkilön Olavi Paavolaisen ja ’Marjaksi’ nimetyn päähenkilön välisen työ- ja rakkaussuhteen kiemuroihin. Ajan kulttuurihenkilöitä vilahtelee tarinassa, mutta eniten kirja kertoo erityisestä naisesta, joka rakastuu erityisiin miehiin. Tavallinen perhe-elämä ei ole heitä varten, vaatii paljon elää elämänsä aistillisuuden ehdoilla. – Köngäs kirjoittaa vahvaa tekstiä, jonka keskiössä on aistillisuudessaan ylivertainen nainen ja hänen sukulaissielunsa. Sukupuolet eivät ole ennenkään olleet selkeästi määriteltävissä. Kuka lopulta on mies, kuka nainen, vai onko heissä, meissä, ne molemmat uinuvina mahdollisuuksina, jotka puhkeavat loistoon, kun aika on otollinen?
*
Juha Itkonen Kaikki oli heidän Otava 2021
Juha Itkonen on osoittautunut erittäin luotettavaksi ja tasokkaaksi kirjailijaksi, niinpä tietää odottaa jotain hyvää. Aiheena ovat tässä romaanissa monen sukupolven miehet, isät ja pojat, miten kukin ajassaan ja tavallaan ratkoo suhteita, mitä eväitä pojat isiltään saavat tai eivät saa. Lähtökohtana on draamakirjailija ja ohjaaja Ilmari Pohjalaisen elämäntunnot hänen muokatessaan draamaksi omaa isäsuhdettaan. – Romaani valottaa erikseen suvun isien ja poikien kehitystä ja elämänkulkua. Romaanin naiset ovat sivuhenkilöitä perheessä, myös poikiensa elämässä, mutta eivät suinkaan merkityksettömiä. Fokus pysyy kuitenkin koko ajan isä-poika-jatkumossa. Itkonen heittää myös kiinnostavan ajatusleikin maailman tilanteen kehityksestä tulevaisuudessa. Suosittelen isille ja pojille tämän kirjan lukemista. Avartaa myös naisten näkökulmia miehiin ja poikiinsa.
*
Maarit Verronen Orionin vyö Aviador 2022
’Verrosmaisesti’ erikoinen tarina yhteiskunnan eri kerroksista, orjuuden eri muodoista ja vapaaehtoisen auttamisen valoisista sekä synkistä puolista. – Verrosen tarinat ovat aina omissa sfääreissään, nytkin, kirjaimellisesti. Kummallisuus ja oudot käänteet eivät tunnu sinänsä pääasialta vaan jokin, mikä saa ihmisen suostumaan vapaaehtoisesti hyväksikäyttöön. Sitäkin on hyvä miettiä.
*
Katja Kärki Eeled Bazar 2021
Kärki debytoi kirjailijan uransa 2019 romaanilla Jumalan huone, jossa jo moni-ilmeinen ja vahva kieli tuli esiin. Pohjoisia mytologioita äitien ja tyttärien tarinassa hyödynnetään hienosti ja kiehtovasti. Monikkoperhekuvio on harvoin käytetty näin vapaasti ja avoimesti. – Katja Kärjen äitien ja tyttärien maailma panee miettimään. Monia mahdollisuuksia elää on, jos on uskallusta.
¤ ¤ ¤
Paula Nivukoski; Nopeasti piirretyt pilvet Otava 2019 Mainingin varjo Otava 2020
Isokyröläinen esikoiskirjailija (s.1985) kirjoitti isoäitinsä tarinan pohjalta vahvan sukuromaanin, jossa pohjalaisen tilan vanhin tytär saa isältään tämän kuolinvuoteella elämäntehtäväksi pitää tila suvun hallussa. Tyttärellä on kaksikin kosijaa, joista hän valitsee naapuritilan nuoremman pojan. Tämä osoittautuu levottomaksi ja alkaa Liisan kanssa kaksi lasta saatuaan suunnitella Amerikkaan lähtöä. Liisa ei halua lähteä ja niin avioparin tiet erkanevat. Isäntä lupaa tulla jouluksi kotiin, mutta kirjeet harvenevat eikä miestä kuulu takaisin. Liisan on tehtävä vaikeita päätöksiä yksin. – Mainingin varjo on tarina erään papin perheestä vanhimman tyttären näkökulmasta. Tyttären lapsuus on ankaran ja tylyn isän varjostama ja myös hauraan ja taiteellisen äidin kannattelu vie tyttären voimia. Romaani on kirjoitettu vuorotekniikalla tyttären lapsuusmuistoista ja aikuiselämästä rakastetun kanssa saaristomeren karulla luodolla.
– Nivukosken eloisalla pohjalaismurteella ryydittämä kertomisen tapa esikoisromaanissa on kerrassaan mainio ja tarina etenee juohevasti pohjalaista elämänmenoa kuvaillen. Myös Liisa-tyttären kamppailu itsensä kanssa tulee hienosti ja väkevästi kuvattua. – Toinen romaani keskittyy kuvailemaan tytön ajatuksia ja vähän kerrassaan todellisuudesta irtoavia tunnelmia yksin saaressa. Toinen romaani olisi kaivannut enemmän reaalielämän kuvausta loputtomien ajatusvyyhtien sijaan.
* Hanna Hauru; Viimeinen vuosi LIKE 2021
Oululainen kirjailija (s. 1978) oli Finlandiapalkintoehdokkaana v. 2017 kirjallaan Jääkansi. Viimeinen vuosi on tarina kirjailijamiehestä, joka elää erakkona, nälkääkin nähden. Ainoa tulonlähde on kirjoittaminen. Koska kirjoja ei saa valmiiksi tarpeeksi usein, aikakauslehdille tarjotuista novelleista saa jotain tuloa hengenpitimiksi. ”Haurun kaltaiset harvinaisuudet keskuudessamme ovat aitoja tarinankertojia.” (Parnasso) – Tämän kirjailijan muutkin teokset aion etsiä kirjastosta. Hänellä on pohjoista vimmaa sekä tarinassaan että kielessään, jolla kirjoittaa. Jos kirjailija on nainen, joka kirjoittaa erakkona elävän miehen tarinan, on lähes mahdotonta uskoa, miten aidosti miehenä kirjoittajan voi lukija kokea. Se onnistuu harvoilta. Lukija tuntee olevansa todellisen lahjakkuuden äärellä. * Ida Pimenoff; Kutsu minut WSOY 2021
Valokuvataiteilija (s. 1977) on julkaissut esikoisromaaninsa useamman taidekirjan jälkeen. Sukunsa isättömät pojat ja tytöt, hylätyt vaimot ja yksinäiset äidit käyvät isättä kasvaneen päähenkilönaisen mielen läpi haavoja repien. Vaietut sukutarinat puhutaan lopulta auki ja oman tarinan kivuliaisuus saa selityksen. – Tarina on tumma ja raskas – ehkä myös siksi, että vaivalla hankittua itseymmärrystä psykologisoidaan sivukaupalla. Näitä tarinoita elävässä elämässä on paljon ja siksi niitä on puhuttava auki yhä uusin tavoin ja uusin sanoin. Ymmärrys kasvaa ja sen mukana myötätunto. * Jouni Mikael Inkala; Jumalalle pyhitetty susi Siltala 2021
Runoilijan muistelmiksi nimetty teos, joka valottaa Jouni Inkalan tietä sukunsa jäsenestä runoilijaksi. Runoja aiemmista julkaisuista sekä uudempia on liitetty sukutarinoiden kanssa keskustelemaan. – Kokonaisuus on kaunis ja kertoo mistä runoilijapoika on tehty ja millaiseksi mieheksi kehitys hänet toi. Hieno teos! *
Emma Puikkonen; Musta peili WSOY 2021
Puikkosen uusin teos ei oikeastaan ole romaani perinteisessä mielessä, pikemminkin fragmentaarinen kolmen henkilön eri vuosisadoiltakin juontuvista kohtaloista koottu kooste, joita yhdistää lopulta paljastuva säie. Naisten tarinat saavat miettimään maailman tilannetta nyt ja joskus aiemmin. Miten hitaita ovat kehityksen nopeatkin askeleet joissakin asioissa ja miten pitkällä kuvatussa dystopiassa jo olemme. – Puikkosen kieli ja tyyli on sujuvaa, mutta jotenkin en saanut alkuun kiinni henkilöistä ja heitä yhdistävät tekijätkin jäivät mielessäni repaleiksi.
*
Lifländer Tiina Hyvä yö Atena 2021
Kirjailija on Imatralla 1976 syntynyt, sittemmin helsinkiläistynyt. Romaanin tapahtumaympäristö on vanhusten hoitolaitos, jossa valvotaan osan yötä yksin. Hoitajalla on paha unettomuus, johon hän ei saa työpaikan lääkäriltä enää lääkkeitä, joten hän ratkaisee ongelmansa keräämällä hoidettavan vanhuksen unilääkkeet omaan käyttöön iltatyövuorollaan ja hiljentämällä sitten levottomana huutelevan vanhuksen oudoin keinoin. – Tarina on surullinen, ahdistava eikä pääty hyvin. Kauhistuttavaa, sillä ei ainoastaan voisi olla – vaan joskus on jossain ollutkin totta.
*
Heli Hulmi; Luopumisharjoituksia Pääjalkainen 2018
1958 syntynyt kirjoittajakouluttaja ja kirjallisuusterapian ohjaaja on kirjoittanut tarinan kolmesta lapsuusystävästä, jotka aikuiselämä sinkosi kauas toisistaan. Tarinaan liittyy myös mies, johon ainakin kaksi naisista on ollut läheisemminkin suhteessa. Naiset kohtaavat retrospektiivisessa valokuvanäyttelyssä, johon taiteilijamies on heidät kutsunut. Itse taiteilija on vahvasti läsnä teoksissaan, mutta myös yllättävässä viestissä kuolemastaan. – Luopumisharjoituksia on kansikuvineen vahvasti kirjoittajansa oloinen teos, jossa soi lapsuusystävien erilaisen elämän samansointinen sävel kolmisointuna. Kirja välittää elämän kauneutta, kokemusta ja viisautta.
*
Sirpa Kähkönen Vihreä sali Otava 2021
Kirjailijaliiton puheenjohtajan oma julkaisukategoria, Kuopio-sarja, on osoittanut tekijänsä mestarilliseksi kertojaksi. Henkilökuvaus on vertaansa vailla elävyydessään, yhteiskunnalliset teemat ja kriisiaikojen elävä kuvaus luovat aina täyteläistä taustaa ihmisten elämään. Tuorein teos, Vihreä sali, jatkaa kauniisti samaa linjaa. – On sanottava, että Kähkösen taito on mestariluokkaa kuvasipa hän nuorta tai vanhaa, miestä tai naista, olipa tapahtumamiljöö suomalainen kaupunki tai venäläinen ja suvereenisti hän liikuttaa ihmisiään ajassa jos toisessakin ja kuljettaa muistoissa. Romaanin lopussa kuolevan vanhuksen viimeiset hetket ovat kenties kauneinta, mitä koskaan on tullut vastaan tästä aiheesta.
|
|