Koluan runokirjastoani, poimin joka hyllyltä kaksi kokoelmaa, kustakin yhden runon. Terveiseni runosieluisille ystäville!
Kevätpäivä on
lupaava ja kuulakkaan
kaukosiintoinen,
mutta miks on kukkia
puhkeematta pudonnut!
-Ki no Tomomori, Japanilaisia runoja, suom. G.J.Ramstedt, WSOY
*
Kaikki pilvilinnani ovat lumen lailla sulaneet,
kaikki unelmani ovat veden lailla valuneet pois,
ja kaikesta siitä, mitä rakastin, on jäljellä ainoastaan
sininen taivas ja muutamia kalpeita tähtiä.
Tuuli liikkuu hiljaa puiden lomassa.
Tyhjyys lepää. Vesi on vaiti.
Vanha kuusi valvoo ja muistelee
valkoista pilveä, jota se on suudellut unessa.
-Edith Södergran, Hiljainen puutarha, Karisto
*
Tärkeintä ovat tuulen liikkeet.
Puihin on ihminen sidottu
ohuin langoin,
niissä huokuu hengityksen rytmi, kohisevat veren äänet.
Ja jos puita ei alituisesti tarkkaile,
jos tuulelle ei riitä aikaa,
ihminen kadottaa itsensä, tulee muiden voimien marionetiksi.
-Tiina Kaila, Valon nälkä, WSOY
*
Verkkokalvot kiristyvät,
pyydystävät valoa
Odota, kuuntele
On vastaus
Ääni tulee äänettömyydestä
paljastumisesta joka kätkeytyy
Yksi on jolle jääsaarna
yksi jolle tuhkaleipä
-Harri Nordell, Huuto ja syntyvä puu, WSOY
*
kun ei voi olla eilistä vanhempi
eikä nuorempi
huomista
on nostettava itsen miekka
ja lyötävä keskipäivään
sellainen vako
että se universaalisen kivun tähden aukenee oveksi
keskipäivään se on lyötävä
haava minän aurinkoon
-Satu Salminiitty, Elämän huoneet, WSOY
*
Perhosen siivillä sellainen ilme
että luulet sen katsovan sinua,
kun se katsoo toisaalle, elämä.
-Mirkka Rekola, Kuka lukee kanssasi, WSOY
*
Ymmärtämättä olevansa muuttuvilla seuduilla
ihmiset piirtävät karttoja.
-Risto Ahti, Ilon ääriviivat, WSOY
*
Vanhukset me olemme valmiit
siivoamaan syrjään
ja vammaiset
epäsosiaaliset ja sairaat,
muistamatta laisinkaan
että metsä on myös vaivaiskoivun koti
ja kaatuneiden kelojen
että lintu ei kaipaa kuulijaa,
mutta ihminen kaipaa
kun kevät kävelee kynnöksellä
ja siemenvilja on varastossa.
-Eeva Heilala