Nyt on ihan pakko pärskähtää. Hesarin oiva taloustoimittaja J. Aaltonen esitteli tässä eräänä päivänä kolumnissaan koko miehisen repertuaarinsa kotitöiden osalta. Hänen intoutuneen harrasteluettelonsa lähteen oli puhkaissut sosiaalimisteriön ja Etlan laskelma, jonka mukaan ”naiset tekevät yhdeksän tuntia enemmän kotitöitä viikossa”. Kotitöiksi siinä mainittiin siivous, tiskaus, pyykinpesu, kaupassakäynti, lastenhoito ja kodinhoito. No, Mies parahtamaan, etteikö miesten kotitöitä ollenkaan lasketa, niitä sensortin, mihin nainen ei ”pikku kätösiään sotke” (esimerkkinä viina- ja rautakaupassa asiointi, seinien tapetointi, taulunkoukkujen poraaminen, sulakkeiden ja lamppujen vaihto, kylpyhuoneen remontointi, piha- ja puutarhatyöt, autonhuolto, talon maalaus, vesirännien puhdistus…).

Jopas Mies listan löysikin! Harva se päivä käydään ränniä kaivelemassa ja tuon tuostakin uutta tapettia ollaan liimaamassa milloin minnekin. Jo vain on seinät täynnä taulunkoukkua ja talon kestomaalaus jostain nurkasta iloisesti meneillään. Ihmekös se on, ettei miestä näy, sehän tietysti on viina- tai rautakaupassa tämänpäiväisillä ostoksillaan. Ja puutarhassa sitä puuhaa vasta piisaakin, kun maas on hanki ja roudassa kanki.

Nyt on saman tien ihan pakko vetää pärkähdyksestä sen verran takaisin, että tämä Toinen meistä, oiva miehekseen hän, ei ole moista listaa koskaan luetellut. Meillä kun siivotaan, käydään kaupassa ja hoidellaan kotiasioita enimmäkseen yhdessä. Totuuden nimessä voin kyllä paljastaa senkin, että osaan vaihtaa sekä lampun että sulakkeen ja osaisin paljon muutakin, jos vain voisin tehdä. Olen sitäkin mieltä, että naisen ei kannatakaan tunkea pikku kätösiään niin kiireesti joka paikkaan, antaapa miehenkin kourille jäädä jotain kotipuuhaa.

Oikein tasa-arvoista kotityöviikonloppua taas itse kuhunkin samassa jääkaapissa asioivaan talousyksikköön!