Lämpövuoto ja auringon säteily valavat jäisiä kynttilöitä räystäille. Talven jäätynyt itku alkaa sulaa. Pisarat kutsuvat uutta kevättä.
Valo kutsuu aistimaan hiljaista kauneutta. Sopivasti osuessaan valo voi paljastaa jotain unohtunutta, ajan tahraamaa. Joskus heijastukset häikäisevät niin, että hämärään sopeutuneen silmiin sattuu.
Riippuu taustoistakin miltä kaikki näyttää. Joskus tausta auttaa näkemään selvemmin, joskus vie huomion eikä anna tilaa sille, mikä on.
Ikuisesti kestävän ja horjumattoman symbolina näemme kallion. Senkin voi murtaa vesi ja jää. Eikä ihminen ole edes kiveä.
Ihmeellistä on, ettei ole kahta samanlaista lumikidettä. Luonto on ihmeitä täynnä. Myös sinä olet ainutlaatuinen.
Kauempaa näen vain sen puolen, joka on valaistu. Varjopuolikin kuuluu kokonaisuuteen. Ihmisen kunnioittaminen on hänen salaisuutensa kunnioittamista.
Vuodenvaihde aukeaa kahtaalle. On hyvä katsahtaa taakse, hahmottaa käyty matka, sen etapit. Sitten on hyvä jatkaa kevättä kohti. Edessä olevan matkan vaiheita ei tarvitse tietää, kukin päivä antaa omansa. Täältä tullaan elämä!
Umpihangen vapaudesta olen jo kyllikseni nauttinut. Nyt tuntuu hyvältä hiihdellä edellä kulkeneiden latua. Tie on valmis sen kulkea, joka uskoo niin.
”Sinä Herra Jeesus sallit lasten tulla syliisi! Salli myös minussa hengittävän lapsen tulla syliisi, uskaltautua sinun ystävällisten kasvojesi lämpöön. Sinä näet, miten syvälle minussa ulottuu väärä täysikasvuisuuden vaatimus, oikeassaolemisen, osaamisen ja jaksamisen pakko. Tee minut avoimeksi ottamaan valtakuntasi niin kuin lapsi on kotona.”
*
Anna-Maija Raittila
Ostoparatiiseissa ja tavarataloissa myydään joulua 70{b195221a10a1fd9fb3a5b01a51efd600d33662cb52de181d4366fdfbbc3c5b7a} alennuksella. Odotan joulumme lasta sulasydämin hyräillen Pienen Lampaan laulua:
”Oli kedolla syntynyt pikkuinen lammas, se hengitti lähellä emoaan. Oli pimeä yö ja se pikkuinen lammas nyt hengitti lähellä emoaan. Se yö oli pienelle ensimmäinen ja tähdet tuikkivat yllä maan. Imi lämmintä maitoa karitsainen ja tähdet tuikkivat yllä maan”
*
Laulun sanat Leena Impiö / Kiitos Pabloolle
Adventtipyhien idea lienee sama kuin joulukalenterien, jaksottaa juhlan odotusta. Avatut luukut jäävät taakse, kynttilöiden myötä toivo tulevasta kasvaa. Pysähdyn, hengitän hetkeä, tässä, nyt. Elän, elät.