*
käymme hautausmaalla sytyttämässä kynttilöitä isiemme ja äitiemme muistolle. vien valon viestin myös ystäväni haudalle, koska tuntuu siltä. muistan ja kaipaan.
*
on ihmeen hyvä levätä kotona kynttilänvalossa, kuunnella vanhaa musiikkia ja antaa koko olemuksen rauhoittua viime päivien tapahtumien pyörteen jälkeen.
*
ajattelen vielä jesajan sanoja, jotka kuulin radion jumalanpalveluksesta: teidän murhepäivienne luku on täyttynyt. täyttyvätkö ne koskaan tässä elämässä?
*
” Se on sen ajan murhe” sanottiin hyvin usein Etelä- Pohjanmaalla. Siinä oppi, että murhepäiviä tulee elämän varrella olemaan. Samalla oppi elämään ja nauttimaan hetkistä ja sen ajan elämästä.
Kommentin jätti pirkko · tiistaina 7. marraskuuta @ 10:54