P2032026

koivu, talven morsian / valkeassa hunnussaan viileä, kaunis / kimaltaakin, jos valo /  talvimorsiamet aavistavat / onni on hetkellistä / kimallushetket haihtuvat kohta tuuleen

koivu, kevään morsian / utuisen vihreässään niin heleä, nuori /  kevätmorsian jo tietää / onni on hetkellistä /  heleyshetket vaihtuvat /  syvänvihreän painavaan viittaan

koivu, syksyn morsian / lepattavin lehdin / syysmorsian antautuu tuuleen / riisuttunakin riipaisevan kaunis / läpikuultavassa valossa / paljaat oksat kurottuvat taivasta kohti

  • Koivu on aina kaunis! En voisi ajatella, ettei ympärilläni olisi koivuja. Niistä huomaa nopeasti vuoden ajan vaihtumisen ja elämän kierron.

    Kommentin jätti Sari · sunnuntaina 12. helmikuuta @ 14:31

  • Nasu tuli takaa Puhin vierelle.
    ”Puh!” kuiskasi hän.
    ”No mitä?”
    ”Ei mitään”, sanoi Nasu ja otti Puhin käpälästä kiinni.
    ”Tarkistin vain että olet siinä.”

    Hyvää Ystävänpäivää

    Kommentin jätti vilukissi · maanantaina 13. helmikuuta @ 11:45

  • Koivu/morsian voimaantuu ja vahvistuu kokemaan ja selviytymään. Taakoista, tuulista, tuiskuista, kylmyydestä. Ja vastaanottamaan lämmön.

    Kommentin jätti pirkko · maanantaina 13. helmikuuta @ 18:47

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.