Mitä oikeaa ja totta sanoisi ystävyydestä tänään? (Päivähän täyttyy valmiiksi painetuista latteuksista, joita me ihmiset lähettelemme toisillemme, ehkä kokeaksemme olevamme olemassa jollekin tai mitataksemme ystäviemme määrää?)
Ajattelen Sinua, jolle ei ehkä tullut yhtään meiliä tai tekstiviestiä, jonka postilaatikossa tai eteisen lattialla ei ollut korttia eikä kirjettä tänään. Jossakin voi olla joku, joka silti ajattelee Sinua, vaikka ei ole syystä tai toisesta saanut aikaan minkäänlaista yhteysviestiä. Ajattele Sinäkin! (opettajiasi, oppilaitasi, koulukavereitasi, työtovereitasi, postinkantajaa, lähikaupan kassassa istuvaa, junan , ratikan tai bussin kuljettajaa, tv-uutisten lukijaa, naapuria, häntä, joka joskus oli sinulle tärkeä…) Toivo mielessäsi jotain kaunista, lämmintä ja hyvää tuntemiesi ihmisten polulle tänään. Huomaat, että tuntuu kuin ystäviä olisi joka puolella.
Ystävänpäivän positiivinen viesti voisi olla, ettei tarvitsekaan ajatella liian vakavasti, peruuttamattomasti ja korkealentoisesti ystävyydestä. Ystävällisyyshän ei maksa mitään, siitä saa itse iloa ja tulee ehkä tuottaneeksi iloa toisille.
Kehotus sai ajattelemaan kaikkia niitä yksinäisiä sairaaloiden ja vanhainkotien ovien takana, joita kukaan ei koskaan käy tervehtimässä. Kuka mahtaa olla yksinäisitä yksinäisin? Ehkä hän joka yksin asustaa, ei pysty liikkumaan eikä saa tai ei halua mitään apua. Vai onko hän onnistunut sittenkin luomaan maailman, jossa ei ole yksinäisyyttä? Entä ihminen, joka on menettänyt muistinsa? Kuinka yksinäiseksi hän tuntee itsensä? Vai onko yksinäisin ihminen jolla on ihmisiä ympärillä mutta joka kuitenkin tuntee jäävänsä aina ulkopuolelle? Joka tapauksessa kaikille heille lämmin ajatus lähtee tästä nyt. Ystävänpäivä on vuoden jokainen päivä, aina saa ajatella lämpimästi. Totta se ettei ystävällisyys mitään maksa.
Kommentin jätti mehtäsielu · sunnuntaina 4. maaliskuuta @ 21:54
Mehtäsielu, lähetit lämpimiä ajatuksiasi tännekin, niistä kiitos. Hyvät kysymyksesi hahmottavat yksinäisyyden monia kasvoja. On myös hyvää yksinäisyyttä, valittavissa olevaa, joka hoitaa hiljaisuudellaan ja rauhallaan. Siinä on se hyvä puoli, että voi levätä ulkopuolisten vaikutteiden tulvalta, kuunnella sisintään, mutta myös palata. Joukossakin voi kokea yksinäisyyden tunnetta, kuten sanoit. Raskainta lienee sellainen jatkuva yksinäisyys, johon ei voi itse mitenkään vaikuttaa. Myös katkeruuden sisälle käpertynyt yksinäisyys on kantajalleen raskas. Joka päivä voin olla ystävällinen jollekin!
Kommentin jätti Ellinoora · maanantaina 5. maaliskuuta @ 12:17