https://kolmashuone.fi/2007/02/14/ystavallista-paivaa/ Kokemuksia, havaintoja, mietiskelyjä; runoja ja tarinoita; ihmettelyjä ja fragmentteja; luettua, kuunneltua, katseltua... Mon, 05 Mar 2007 09:17:31 +0000 hourly 1 https://wordpress.org/?v=6.4.2 https://kolmashuone.fi/2007/02/14/ystavallista-paivaa/#comment-149 Mon, 05 Mar 2007 09:17:31 +0000 http://www.kolmashuone.fi/2007/02/14/ystavallista-paivaa/#comment-149 Mehtäsielu, lähetit lämpimiä ajatuksiasi tännekin, niistä kiitos. Hyvät kysymyksesi hahmottavat yksinäisyyden monia kasvoja. On myös hyvää yksinäisyyttä, valittavissa olevaa, joka hoitaa hiljaisuudellaan ja rauhallaan. Siinä on se hyvä puoli, että voi levätä ulkopuolisten vaikutteiden tulvalta, kuunnella sisintään, mutta myös palata. Joukossakin voi kokea yksinäisyyden tunnetta, kuten sanoit. Raskainta lienee sellainen jatkuva yksinäisyys, johon ei voi itse mitenkään vaikuttaa. Myös katkeruuden sisälle käpertynyt yksinäisyys on kantajalleen raskas. Joka päivä voin olla ystävällinen jollekin!

]]> https://kolmashuone.fi/2007/02/14/ystavallista-paivaa/#comment-148 Sun, 04 Mar 2007 18:54:16 +0000 http://www.kolmashuone.fi/2007/02/14/ystavallista-paivaa/#comment-148 Kehotus sai ajattelemaan kaikkia niitä yksinäisiä sairaaloiden ja vanhainkotien ovien takana, joita kukaan ei koskaan käy tervehtimässä. Kuka mahtaa olla yksinäisitä yksinäisin? Ehkä hän joka yksin asustaa, ei pysty liikkumaan eikä saa tai ei halua mitään apua. Vai onko hän onnistunut sittenkin luomaan maailman, jossa ei ole yksinäisyyttä? Entä ihminen, joka on menettänyt muistinsa? Kuinka yksinäiseksi hän tuntee itsensä? Vai onko yksinäisin ihminen jolla on ihmisiä ympärillä mutta joka kuitenkin tuntee jäävänsä aina ulkopuolelle? Joka tapauksessa kaikille heille lämmin ajatus lähtee tästä nyt. Ystävänpäivä on vuoden jokainen päivä, aina saa ajatella lämpimästi. Totta se ettei ystävällisyys mitään maksa.

]]>