”Vapaus on ääretön syvyys, mutta niin on myös kauneus. Vapaus mahdollistaa kaiken, myös pahuuden, mutta kauneus kykenee täyttämään kaiken, myös kärsimyksen.
Tässä piilee myös uskonnon totuuden kriteeri. Jumala, joka ei kykene kärsimään, on pelkkä käsiterakenne, mutta Jumala, joka on ollut pakolaisena, kodittomana, väärinymmärrettynä, kidutettavana – hänen edessään on vaiettava.
Kun jokin koskettaa, se on aina kaunista. Kauneutta on kaikessa, kauneus on viiniä, sielun jano pohjaton. Kaikki mikä koskettaa sielua, on kauneuden avautumista ja kauneuden kokeminen on luomisen passiivinen muoto.”
Munkki Serafim, kirjassaan Vapaus
Kiitos näistä lainauksista!
Kommentin jätti ansku · sunnuntaina 19. elokuuta @ 22:58
Kiitos myös minun puolestani.
Kommentin jätti SusannaR · maanantaina 20. elokuuta @ 08:36
Minulle tuli tästä myös mieleen, kun Jeesus sanoi, ettei kukaan pääse isän luokse muuten kuin hänen kauttaan.
Kommentin jätti SusannaR · tiistaina 21. elokuuta @ 08:52