on ihmisiä, jotka yrittävät viimeiseen asti jotain heille tärkeää; saada aikaan, jättää jälkiä, luoda uutta! jos ei muuhun enää kykene, niin nähdä uljaita unia, hengittää syvään elämän monimuotoisen kauneuden hetkiä.

on myös ihmisiä, jotka alkavat kohta luovuttaa omasta elämästään, eivät ota kykyjään haltuun, eivät pyri mihinkään, lipuvat ja ajelehtivat olemassaolon ja unohduksen tasaista virtaa, jotkut pelkkää hetken unohdusta metsästäen.

puhtaaksiviljeltyinä äärimuotoja löytyy onneksi vähän, elämän laadun ja mahdollisuuksien kirjo on loputon. on tietoisesti ja vahvasti elettyä elämää hyvässä ja pahassa. on myös hukattua, luovutettua, turhaksi ja kalpeaksi jäävää.

surullista on havaita elämästään luopuneita ja mahdollisuutensa hukanneita, jos ovat lähellä tai muuten siinä asemassa, missä voivat toisten elämään vaikuttaa. ihminen voi havainnoida ja arvioida omaa ja toistensa elämää, mutta lopulta arvon sille antaa se hetki, jolloin elämä on ohi. mahdollisuus muutokseen on avoin niin kauan kuin aikaa on.