Runot

Tomi Pyyhtiä   Odota minua niityllä   Momentum 2025

– Liikuttava kuvaus miehen ja koiran ystävyydestä, surusta ja pakahduttavasta kaipauksesta sekä uuden alun mahdollisuudesta lohdutuksena.

*

Mikko Nenonen   Hengittävä eläin   Aviador 2026

– Ajatusvirtaa pikemminkin kuin runoa, sanoisin. Ei tässä kovin paljon runonmakua mielestäni ollut.

*

Romaanit

Marketta Pyysalo   Kopaalihuone   Teos 2025

Kirjailija Pyysalo on tamperelainen kulttuurisuunnittelija, 2021 esikoisteoksensa julkaissut ja myös kääntäjänä toiminut.  – Tarina lähtee liikkeelle pariskunnasta, joka jonottaa lentokentällä lomamatkalle lähtöä. Käy ilmi, että nainen ja mies ovat suhteensa rajakohdassa, heidän keskustelunsa on niukkaa. Naisen ajatusmonologi kuljettaa lukijaa, milloin missäkin ammoin tapahtuneessa tai mahdollisessa tulevaisuudessa. Olin varsin viehättynyt tämän teoksen tyylistä, joka palkitsi monenlaisilla pienillä yksityiskohdilla, ajatuksia herättävillä huomioilla ja johtopäätöksillä, vaikka jono ei tuntunut etenevän.

*

Ilkka Hackman   Kakspuusaari   WSOY  2023

Kirjailija on Espoossa 1982 syntynyt ja Jyväskylään kotiutunut. Kakspuusaari on hänen toinen romaaninsa, eräänlainen rakkaustarina, joka muuttuu katoamistarinaksi – ja ”tutkielmaksi nykymaailmasta ja siitä maailmasta, joka on tulossa.” – Teos ei anna mitään ratkaisua eikä johda mihinkään johtopäätökseen. Se avaa isoja asioita sulkematta tarinaa mitenkään. Siksikö se jättää lukijan viileäksi eikä mikään oikein kosketa.  

*

Mariia Niskavaara   Ester, teurastaja   Kosmos 2025

Kirjailija on Valkeakoskella 1988 syntynyt ja valmistelee väitöskirjaa.  – Tässäpä teos, josta nousi kohu, kun ’suuren maailman filmimogulit’ kilpaa tahtoivat tarinan elokuvan käsikirjoitukseksi. Romaani on erään tytön kasvutarina ja parisuhdetarina, jossa teurastaja ja keinosiementäjä löytävät toisensa.  Kovin merkillinen romaani ei olisi ilman sitä, että se on häpeämättömän ja ronskin lihallinen ja nimenomaan sellaisena kerrottu. Ester osoittautuu yhteisössään loputtoman mielenkiinnon kohteeksi, vallankin, kun haluaa kipeästi lasta eikä onnistu siinä. Jossakin hän kuitenkin onnistuu – ja siitäkin otetaan kaikki irti. Kerrontataitoa riittää, liioittelu pysyy tyylikeinona ja palvelee tarinaa.

*

Seidi Saikkonen   Yvonnen talo   Kosmos 2019

Esikoiskirjailija Seidi Saikkosesta kerrotaan kirjan kansiliepeessä vain, että hän on opiskellut elokuvataidetta Lontoossa ja asunut vuosia ulkomailla, kirjan ilmestymishetkellä Shanghaissa. Yvonnen talo kertoo vammaisten henkilökohtaisena avustajana toimivasta Annasta ja hänen entisestä asiakkaastaan Yvonnesta, jonka hautajaisiin Anna matkustaa Sveitsiin.  – Erikoinen tarina, joka hautajaismatkan erityisine yksityiskohtineen ja Annan mieleen vyöryvine henkilökohtaisine muistoineen luo paikoin lähes trillerimäisen tunnelman. Kirjoittaja rakentaa kerrontaansa kuin elokuvan käsikirjoitusta, kohtauksenomaisin tyylikeinoin. Lukija joutuu painiskelemaan henkilöiden tekemien ratkaisujen eettisyyttä moneen otteeseen. Jää vaikutelma, että tarina on kuin sairauskertomus, jossa auttajan ja autettavan roolit sekoittuvat ja asialliset ja hyväksyttävät rajat ylittyvät kaikissa suhteissa.

*

Päivi Setälä   Keskiajan nainen   Otava 1996

Fil.tri Päivi Setälä (1944–2014) julkaisi lukuisia historiallisia tietoteoksia, sai aikanaan Tieto Finlandian kunniamaininnan sekä valtion tiedonjulkistamispalkinnon 1991.   – Tietokirja Keskiajan nainen osoittautui hienoine värikuvineen taiteellisesti kunniahimoiseksi kuvaukseksi naisten asemasta keskiajalla yleensä sekä muutamien erityisistä ansioista historiaan jääneiden naisten, kuten Hildegard Bingeniläisen, Katarina Sienalaisen, Pyhästä Birgitan ja Jeanne d’Arc’n merkityksestä.  

*

Riikka Pulkkinen   Lumo   Otava 2022            Paras mahdollinen maailma   Otava 2016

Taidokkaan ja parhaassa luomiskyvyssään olevan kirjailijan romaani Lumo alkaa: ”On heinäkuu, kesän pysähtynein hetki. Heitä on paikalla viisi, kaksi tyttöä, kolme poikaa. Philippa ja Saga. Oliver. Kasimir ja Noa. – On heidän nuoruutensa viimeinen kesä.” Ja luku 9, sivulla 153 alkaa: ”On seitsemäs päivä Philippan kuoleman jälkeen”.  – Tarina on rakentunut niin, että kuollut tyttö hallitsee kaikkien muiden kirjan ihmisten tarinaa ensin elämällään, sitten kuolemallaan. On se väkevä elämä – ja varsinkin sen elämän päätös. Tarinan tyttö, tyttöjen tyttö hallitsee myös lukijan ajatuksia lukuprosessin ajan. Joitakin muistumia Riikka P:n aiemmin luetuista romaaneista tulee mieleen, alkaa muodostua jokin jatkumo, aiemman romaanin henkilökin vilahtaa.           Paras mahdollinen maailma on kaleidoskooppimainen monen sisäkkäin kulkevan tarinan kooste. Lukukokemus jää hajanaiseksi käytetyn kerrontatyylin myötä eikä päähenkilön persoonallisuudestakaan saa ehjää kuvaa sivupersoonien luoman voimakkaan vaikutelman ansiosta. Teos ei mielestäni ole Pulkkisen parhaita, joskin kiinnostaa mihin kaikkeen kirjailijan mielikuvitus taipuu ennen kuin kokonaisuuden ehyet osat romahtavat kasaan, ja tarina muuttuu sairauskertomukseksi.  

***

Elokuvat

Kilimanjaron lumet ****   Robert Guediquian elokuva, palkittu Euroopan Parlamentin Lux-palkinnolla 2011; Jean Pierre Darrouss, Ariane Ascaride.  –  Monitasoinen tarina hyvää tarkoittavien ihmisten perheidyllistä, joka horjuu, kun perheenisä joutuu rikoksen kohteeksi. Eläkeunelmat kariutuvat ja on palattava arkeen, jonka kaunistaa perheen yhteinen eettinen missio.

Orenda *****   Pirjo Honkasalon elokuva; käsikirjoitus ja pääosa Pirkko Saisio; Alma Pöysti; Hannu-Pekka Björklund.  Musiikin lauluosuudet Essi Luttinen. – Tarkasti ja tasokkaasti kuvattu ja rytmitetty tarina, josta syntyy vaikutelma kuin se olisi maineikkaiden tekijöidensä hyvästijättö elokuvana. Filosofinen käsikirjoitus ja upea kuvaus. Kaunis – ja raskas.

Kosto*****   Susanne Bier, (Tanska); parhaan ulkomaisen elokuvan Oscar sekä Golden Globe v. 2011; Mikael Perspirand, Trine Dyrholm, Ulrich Thomsen.  – Tanskalaisen menestysohjaajan monin tavoin puhutteleva ja hätkähdyttäväkin työ, jonka halusin katsoa uudemman kerran kotona. Mikael Perspirand parhaimmillaan eettisesti puhuttelevassa tarinassa, joka sijoittuu Afrikkaan.

Oma maa *****   Markku Pölösen elokuva; Oona Airola, Konsta Laakso.  – Aikoinaan katsotun tv-sarjan, Karjalan kunnailla ohjaajan kansallisromanttinen sota-ajan rakkaustarina. Nostalgiaa ja naisasiaa.

***