Aamun Hesarista: ”Koulua ei enää kunnioiteta”. Toimittaja Saga Sinisalo on koonnut H.S:n koulujen vaatimustason laskua koskevaan kyselyyn tulleita opettajien vastauksia ja haastatellut opettaja Seija Jäppilää kokemuksista työssään. Artikkeli on hyvin tehty ja valottaa opettajien tuntoja työstään nykykoulussa.
Erityistä huolta kokevat matematiikan, kielten ja äidinkielen opettajat. Tietty jatko-opintoihin ja ammatilliseen aikuisuuteen vaadittava perustaso rapautuu. Lukemisen, päässälaskun, asiakirjoittamisen ja pitkien tekstien lukemisen ja laatimisen taito jää osalle huteraksi tai saamatta. Kielen oppimisesta, äidinkieli mukaanluettuna, tulee pinnallista, kun kielen rakenne ei hahmotu.
Lähtökohtana kyselyssä on ollut huoli nykykoululaisten oppimisen tasosta. Vallalla tuntuu olevan tuhoisa kierre: oppilaat eivät jaksa keskittyä, haluavat päästä helpolla, eivät kunnioita koulun sääntöjä eivätkä opettajien auktoriteettia. Opettajat turhautuvat, laskevat vaatimustasoa ja osaamista ei kerry. Kaikkitieto ja sivistys ei tule koulusta, mutta jos perusta on hatara, sille on huono rakentaa. Tulos oireilee jo nyt: kansa tyhmenee.
Huolestuttavaa. Olen saanut käsityksen, että koulua ohjataan monenlaisten ideologioiden mukaan ottamatta huomioon opettajien tietoutta ja lasten todellisia kognitiivisia valmiuksia esim. itsesäätelyyn ja keskittymisen edellytyksiin. Kuinka näin voi olla, en ymmärrä.
Kommentin jätti Annikki · lauantaina 18. toukokuuta @ 08:45
Joskus todella tuntuu, että koulun kehitys- ja kasvatusideain myötä yhtä ja toista käytännössä hyväksi havaittua raivataan surutta roskikseen. Vasta ajan myötä opettajat heräävät ihmettelemään työnsä muuttumista ja tuloksia. Kun olen keskustellut peruskoulua käyvien lastenlasten kanssa asiasta, he puhuvat samansuuntaista, mutta tuntuvat tyytyväisiltä omiin kouluihinsa ja opettajiinsa. 15-vuotias sanoikin, että koulut ovat eriarvoisia ja että heillä on ollut onnea päästä hyviin kouluihin. Missään eliittikoulussa kumpikaan heistä ei ole. Molemmat ovat myös jo päiväkotiajoista asti kasvaneet monikulttuurisissa ryhmissä, heille kaverien ihonväri, pukeutuminen tai kieli ei ole erottava tekijä. Ehkä HS:n kyselyyn vastanneissa opettajissa oli suurempi osa niiden asuinalueiden kouluista, joissa korostuu eri syistä huonommin menestyvien lasten osuus, arvelen.
Kommentin jätti Ellinoora · tiistaina 21. toukokuuta @ 13:07