Pirkko Saisio Passio Siltala 2021

” Tarkovskilaisen värikylläinen eurooppalainen kronikka. Intensiivinen ja aistimusvoimainen romaani kuin arkaainen legenda, kerronnassa myytin todistusvoima”. Tarina lähtee 1500-luvulta, ketjuuntuu, vaihtaa maisemaa yhä uudelleen, punaisena lankana koko ajan koru, kulta, timantit. 732 sivua polveilevaa tarinaa, joka on katkottu sopivan mittaisiin lukuihin, ladottu niin väljästi, ettei sanojen runsaus ahdista lukijaa. – Olen Saision teosten ystävä, niin omalaatuinen on hänen kykynsä, niin vahvasti tuntevaa tekstiä, pakottomasti syntynyttä ja monia tasoja polveilevaa. Passio vie lukijan nyt vanhalle Venäjälle, näyttää aitovenäläisen sielunmaiseman, pitää mukanaan Ja tuo kotiin. Bravo!

*

Joel Haahtela Jaakobin portaat Otava 202

Haahtelan lempeä-ääninen pienoisromaani on oikeata sielunlääkettä lukijalle. Pienesti sanoen hän paljastaa elämänviisautta, joka hoitaa kohtaloissaan rääkkääntyneen ihmisen sielua. Haahtela on profeetallinen sielunhoitajani!

*

Laura Malmivaara Vaiti Otava 2021

Näyttelijä Laura Malmivaara koki erityisellä tavalla ex-puolisoonsa Aku Louhimieheen kohdistuvan julkisen teilauksen ja analysoi omia tuntemuksiaan myös heidän yhteisten tyttäriensä äitinä. Romaani avaa myös kirjoittajan kiinteää yhteyttä vanhempiinsa sekä kokemusta kollegoiden, jotka muodostivat myös kirjoittajan ystäväpiirin, totaalisesta hylkäämisestä. – Romaani on kiinnostava henkilökohtainen tilitys ja analyysi julkisten henkilöiden maineen romuttumisen seurauksista.

*

Eira Pättikangas Talvella päivät ovat pitkiä Karisto 2021 Vuodet kuin unta Karisto 2013

Pohjalainen kertoja, joka taitaa murteen käytön dialogeissa ja jonka kuvailemien naisten kohtalot tuovat entisten aikojen elämänehdot eläviksi tämän ajan lukijalle. – Se on tuo ’muheva’ pohjalaismurre, joka pani minut etsiytymään tämän kirjoittajan romaaneihin. Ja ne nohevat naiset, joiden kohtaloita hän kuvaa! Kirjailijan vahvuus on värikkäissä dialogeissa ja heikkous draaman kaaren puutteessa. Teksti tuntuu junnaavan paikoillaan. Jälkimmäisen teoksen juonenkuljetus päättyy töksähtäen aivan kuin lukija haluttaisiin jättää odottamaan tarinalle jatkoa. Venäjän vallan aikaan sijoittuvan maalaiselämän kuvaus antaa myös paljon ajateltavaa. Moni asia on tässä ajassa jo valtavan paljon paremmin!

*

Joni Pyysalo Putoamispaikka WSOY 2021

1974 syntyneen kirjailijan ja kulttuuritoimittajan ensimmäinen julkaisu oli runoteos, joka sai Kirjailijaliiton esikoiskirjapalkinnon. Novellikokoelma vuodelta 2011 oli myös arvostelumenestys. Putoamispaikka on Pyysalon toinen aikalaisromaani, ja kuvaa perheenjäsenten erillisyyttä ja sukupolvien välisiä ratkaisuja elämänsä suhteen. – Lukukokemus oli varsin erikoinen. Romaani oli yli puoleenväliin asti niin steriiliä ja etäännytettyä kuvausta henkilöiden haahuilusta elämässään, ettei lukija saa mitään kosketusta kirjailijan kuvaamaan maailmaan. Jossain sivun 190 paikkeilla alkaa paljastua traaginen tapahtumaketju, joka viimein koskettaa henkilöitä ja sen kautta myös lukijaa. Pyysalon sukupolven aikalaiset tuntuvat vieraantuneen omasta ja toistensa elämästä tavalla, joka jättää ikäiseni lukijasukupolven kylmäksi.

*

Jari Järvelä Aino A Tammi 2021

Kiinnostavan räväkkä, taiten faktaa ja fiktiota käyttäen tehty muotokuva eräästä kansakunnan kaapin päälle nostetusta alansa nimestä ja hänen varjostaan. – On tunnustettava, että nyt murtui itsestään selvä gloriakehä kansamme identiteettiin isosti vaikuttaneen arkkitehdin nerouden ympäriltä. Järvelä tuntuu jopa melko asenteelliselta Alvar Aallon persoonaa moukaroidessaan, samalla nostaen oikeutetusti vähintään ’mestarin’ rinnalle hänen puolisonsa Aino Marsio-Aallon. Ikonisten hahmojen elämän arkitodellisuutta ja työn merkitystä ruotivalla kirjailijalla on pokkaa, toteaa ilahtunut lukija. Pölyjä voisi puhaltaa monen muunkin kaapille ylennetyn hahmon yltä !

* * *

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.