Huoneiston seitsemän ikkunaa ja etuovi vaihtuivat päivässä pääsiäisviikolla. Taloyhtiön remonttitilaukseen sisältyneet viimeistelytyöt sen sijaan ovat edenneet tipoittain. Pitkäperjantaina istuimme kalustoröykkiöiden keskellä katsomassa palveluksen striimausta omasta kirkosta – ja samaan aikaan työmiehet paukuttelivat peltejä ikkunain takana. Luvattu ikkunanpesu tapahtui viikon päästä. Vasta sen jälkeen pääsimme purkamaan suojaukset ja huonekalut kasoista paikoilleen.

Mitä kauhistuinkin taannoin (Paljastuksia, 27.3.), on pakottanut toimimaan. Tässähän oli oivallinen tilaisuus aloittaa kauan kuumotellut projekti nimeltä ’suursiivous’. Huonekalut olivat valmiiksi poissa paikoiltaan, joten tekosyytä, miksi ei jaksaisi aloittaa, ei ole. Emme ole enää kovin nuorekkaita, emme ihan priimakunnossakaan, joten sovimme, että nuohous ja pesu tehdään huone kerrallaan ja välipäiviäkin saa tulla. Välitöikseen Toinen asenteli av-laitteistoa paikoilleen ja minä puuhastelin kirjahyllyissä pölyrievun kera.

En suosittele itselleni mitään ’suur’-alkuista siivousprojektia enää ikinä. Miten niin ei vain enää jaksa? Vanhan selkä kiljuu kumartelua ja nostelua, niska ja hartiat jumittaa, päätä särkee. Lattiatasolle pääsee vielä joten kuten, mutta ylös ei omin avuin. Ja molemmilla kimahtelee hermot. Päätin: Jossain täytyy olla ihmisiä, jotka jaksaa paremmin. Työllistyisivät, maksaisin mieluusti.

Tänään tuli se päivä, kun ripustimme pestyt ja silitetyt verhot paikalleen. Tsadaa! Uusissa ikkunoissa on valmiiksi hienot sälekaihtimet, mutta kyllä verhot tekevät kodikkaan olon.

  • Ihmettelinkin jo kovasti, minne olet kadonnut, remonttiviidakkoon siis! Onneksi olkoon, nyt ei tarvitse ajatellakaan siivouksia pitkään aikaan, kunhan murut lakaisee. Meidän sukupolvellamme on kynnys ostaa siivouspalveluja, vaikka niistä saisi kotitalousvähennystäkin. Nuoremmat osaavat helpottaa omaa elämäänsä paremmin, jos raha riittää.

    Kommentin jätti Annikki · sunnuntaina 18. huhtikuuta @ 16:36

  • En siis kadonnut minnekään, kaikki av-laitteet ja molempien tietokoneet vain olivat vaatehuoneessa remonttipiilossa. Aikataulut vähän viirasivat, ei osannut ennakoida kaikkea.
    Olen samaa mieltä, aika iso kynnys on ostaa siivousta, mutta tämä kokemus kyllä realisoi tehokkaasti omat voimavarat.
    Onneksi lukijatkaan eivät kokonaan kadonneet!

    Kommentin jätti Ellinoora · sunnuntaina 18. huhtikuuta @ 19:57

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.