Historia huokuu Pyhän ristin kirkon alttariosan lasimaalauksessa, jonka aiheena on Kristuksen kirkastuminen, upeassa urkufasadissa ja kattomaalauksissa. Kirkko on alunperin fransiskaaniluostarin kirkko 1500-luvulta. Seurakunnan esittelysivulta ei käy ilmi, milloin urut on laitettu. Maalaukset on nekin varmaan uusittu aikojen saatossa.

Jumalanpalveluksen striimaus tarjosi pari kolme tuhruista näkymää, joista yhdessä mm. oli pääosassa piano, nuottitelineet ja mikrofoni. Kolme naista, joista pari lienee ollut pappia, hoitivat tekstipuolen, neljän nuoren naisen hoitaessa musiikkiosuudet. Kuvakulma oli valittu niin, että seinälle maalattu laskostettu verho vangitsi rumuudellaan katseen, hienot kattomaalaukset ja alttari-ikkunan upea lasimaalaus jäivät sivuosaan.

Adventtisunnuntain teema on Kuninkaasi tulee nöyränä. Evankeliumi kertoo Jeesuksen lähettäneen pari opetuslasta edellään kylään hakemaan aasinvarsaa, jolla hän voisi ratsastaa Jesuralemiin. Nuori naispastori aloitti  saarnansa joulunodotukseen kuuluvilla kliseillä. Piparien ja torttujen ynnä muut leipomiset, kortit ja muu joulutouhu mössöytyi  taikinaksi, jossa viivyttiin niin, että kaikki mielenkiinto ehti kadota. Haloo, adventus sentään vasta! Kännykkäni kilahti ja sinnehän sitä lipsuttiin. Kun muutaman minuutin kuluttua palattiin palveluksen pariin, pappi oli jo päässyt leipomaan tekstiä. Vaan mikä oli puhujan message adventtikansalle? Ei meille kummallekaan selvinnyt. Oliko sitä? Urut pauhasivat täysillä Hoosiannaa ja lauluryhmä kilpaili urkujen kanssa kumpi ensiksi ehtii maaliin. Siinä vaiheessa lipsuimme toisen kerran paikalta ja palasimme taas Lapsuuskirkkoni sivustolle, jonka valoisassa ja tyynessä tunnelmassa kirkkoherra lopetteli saarnaa ja aloitti messuliturgiaa. Ehtoollisen jaon ajan kuoro lauloi, siellä veljeni bassostemmassa. Sinne me jäimme, kunnes  dronella kuvattu avara, sumuinen järvimaisema päätti kauniisti lähetyksen.

On eroja striimauksen tasossa. On eroja evankeliumitekstin ja sunnuntain teeman avaamisessa kuulijoille. On aika huikeita eroja. Seikkailuahan tämä on – ja korona pitää huolen siitä, että seikkailu jatkuu.

  • Tämän ajan yksi erityisesti ovat nuo messulähetykset, joilla pääsee vaikka kotikirkkoon. Sinä olet hienosti tutkaillut messuja ympäri maata. Minä olen koko syksyn kuunnellut kotipitäjäni kirkon netti- tai radiolähetykset, striimaus on ollut vain kerran erityismessussa.
    Helppoja on kuvitella tuttu paikka ja tutut henkilöt. Suosikki-ihmiset näkee silmissään.

    Kommentin jätti Annikki · maanantai11am 30. marraskuu30am @ 11:59

  • Luulen, että saarnaan pystyisi keskittymään paremmin pelkän äänen varassa – eikä onnettoman kuvauksen taso kyrsisi niin paljon. Me vain on totuttu etsimään kaikki isolle tv-ruudulle, itse kuuntelen tosi vähän radiota, lähinnä automatkoilla ja valikoidusti. Olen kiinnostunut kirkoista, lukemattomissa olen käynytkin, mutta striimauksen kautta saa jonkinlaisen kuvan uusista paikoista ja seurakuntien sivustoilta löytyy tarkempaa tietoa mm. kirkoista ja toiminnasta.

    Tänään kuuntelimme ja katselimme Vaskivuoren lukion kuoron hienoa Hoosianna-esitystä youtubesta.

    Kommentin jätti Ellinoora · maanantai11pm 30. marraskuu30pm @ 20:26