Runot

Miia Paani  Tuulet vastaan  ntamo 2018

Oululaisen runoilijan ja opettajan Miia Paanin (s. 1969) neljäs runokokoelma on enemmän aforismeja kuin runoa, jos haluaisi jotenkin määritellä minkä tyyppistä Paanin runous on. Kustantajakaan ei kansiesittelyssä osaa päättää onko kyseessä lyyrinen aforismi vai aforistinen lyriikka.  – Yhden lauseen mittaiset ajatukset ovat osin toteavia, osin laajempiin yhteyksiin avautuvia. Teksti on viipyillen luettavaa, sillä tavoin myös antoisaa.

                  Tanssii uudella tavalla. Vanha vyöryy ytimistään.

                  Lintu, lintu. Raollaan sydämensä kultainen nokka.

                   Minä olen kaikki ne linnut, sanojen siipisulat. 

*

Kaija Rantakari   Koko meren laajuus   Poesia 2018

1984 syntynyt monitaiteellinen Rantakari on julkaissut toisen runoteoksensa, sitkeästi teemassaan pysyen. Teksti hengähtelee lauseen, parin riveillä ja runo jatkuu jatkumistaan. Kiinnostava runoteos!  – Kokoelma synnyttää lukijassa erityisen rauhoittumisen kokemuksen, ikään kuin keinuisi meren aalloilla. Lopulta ei enää etsi sanoja tai lauseita merkityksineen, vain aaltoilee runomeressä.

*

Proosa

Sari Elfving  Taivaat jotka ansaitsemme  teos 2019

Tämäntyyppistä kirjaa on vähän vaikeaa esitellä. Kyseessä lienee romaani, ainakin henkilögalleria pysyy samana, mutta on vähän vaikea hahmottaa mikä luku milloinkin on äidin lapsuutta, mikä tyttären lapsuutta tai aikuisuutta. Sinänsä teksti on paikoin hienosti oivaltavaa ja kieli ilmaisuvoimaista. Itse tarina edustaa taas tätä modernia tarinan pilkkomista palasiin, joiden tapahtuma-aika seilaa äärestä toiseen.  – Lukukokemus oli raskas, myös tarinan aiheen vuoksi, jossa äiti ajautuu psykiatriseen hoitoon ja tytär hylkää äitinsä lopulta, ottaessaan etäisyyttä lapsuutensa kokemuksiin. En haluaisi nimetä tätä pelkästään terapiakirjaksi, mutta sellaiselta se maistui.

*

Emma Puikkonen  Lupaus  WSOY 2019

1974 syntynyt Emma Puikkonen on ehtinyt aiemmin julkaista viisi kehuttua romaania. Hän on päässyt tunnetuimman julkaisuyhtiön kirjoittajaksi, joten hänen katsotaan kirjailijana olevan nousevalla kaarella. Lupaus on kertomus äidistä ja tyttärestä, jotka ovat kummankin kohtalonkäänteiden vuoksi kasvaneet vahvasti yhteen. Puikkonen luo ajassa liikkuvasta ilmastoahdistuksesta ja tulevaisuusdystopioista väkevän kuvan yksilön tasapainoa horjuttavana ja tuhoavana voimana.  – Hätkähdyttävän vahva kuvaus ihmisen globaaleista tulevaisuuspeloista. Jättää miettimään erityisesti tulevien sukupolvien kohtaloa. Voimmeko luvata lapsillemme, että suojelemme heitä pahalta? Emme ole ikuisia, emmekä elä yksin.   

*

Madaleine Hessérus  Paljain jaloin  suom. Jaana Nikula  Gummerus 2004

Ruotsalainen kirjailija, jolla on taustaa tanssijana, lääkärinä ja dramaturgina kirjoitti romaanin naisesta, joka allergisoitui omalle kaupunkilaiselämälleen ja parisuhteelleen. Eräänä kevätpäivänä nainen otti repun ja makuupussin ja lähti kävelemään pois kaupungista. Maagisesti vangitseva tarina kuljettaa naisen metsään ja talven mentyä takaisin kaupunkiin, jossa hän tekee tilin entisen elämänsä kanssa ja jättää sen lopullisesti. Jostain syystä kirjan alkuperäinen nimi Till Isola on suomennoksessa muutettu.  – Viehätyin tästä todentuntuisesta tarinasta erityisesti herkkien metsäkuvausten vuoksi. 

*

Kjell Westö  Halkeamia  osin suom. Katriina Huttunen  Otava 2011

Teos on kokoelma Westön kolumneja ja lehtiartikkeleja viime vuosilta sekä katkelma romaanista. Kirjoittajan lahjakkuus paljastuu jo varhaisista teksteistä ja saa enteilemään sittemmin menestyksekästä kirjailijan uraa. Westön vahvuus on molempien kotimaisten kielten ja kulttuurin vivahteikas ymmärrys ja taito ilmaista.  – Löysin Westön varsin myöhään, monet lukuyritykset jäivät aikoinaan puolitiehen (mm. Leijat Helsingin yllä). Mutta viimeisin romaani on jo mielestäni loistokas (Rikinkeltainen taivas).

*

Paola Pigani  Älä astu sieluuni kengät jalassa  suom. Einari Aaltonen  Aviador 2017 (2013)

Italialais-ranskalainen kirjailija aloitti runoilla ja novelleilla vuosituhannen vaihteessa. Älä astu sieluuni kengät jalassa on hänen esikoisromaaninsa. Tarina kertoo romaniperheestä, joka muiden heimolaistensa tavoin vietiin internointileirille kuudeksi vuodeksi toisen maailmansodan aikana. Epäinhimillisissä oloissa vapauteen, luonnonvaraiseen ja vaeltelevaan elämäntapaan tottuneet romanit kärsivät kovin, ja monet kuolivat nälkään ja tauteihin. Kirjoittaja onnistuu välittämään lasten kautta sitkeän vapaudenkaipuun ja toivon. Sodankin aikana heitä auttavat paikallisen kirkon pappi ja seurakuntalaiset. Kun internoidut sodan päätyttyä vapautetaan, heillä ei ole mitään omaisuutta, hevoset on teurastettu, vankkurit poltettu, ja vaatteet kuluneet rääsyiksi. Kaikki on aloitettava alusta.  – Romaani on huikea ja mykistävä ekskursio romanikulttuuriin ja romaninaisen sieluun. Suosittelen!   

*

Maarit Verronen  Muutama lämmin päivä  Aviador 2019

Valtionpalkinnolla kirjailijan työstä huomioitu Maarit Verronen on viimevuotisen hienon romaanin (Hiljaiset joet) jälkeen julkaissut nyt kopallisen mainioita pikku juttuja tavallisten ihmisten tavallisesta arjesta. Hän on taidokkaasti punonut mukaan viistoja näkökulmia ja erikoisia sattumuksia ja höystänyt tarinat totisella huumorilla.  – Kylläpä viihdyinkin Verrosen jutustelun parissa kesätouhujen lomassa! 

*

Asko Sahlberg  Haudallasi, Adriana  LIKE 2019

Ruotsinsuomalaista Sahlbergiä (s. 1964) olen kehunut Lukunurkassani, niinpä tartuin mieluusti hänen uusimpaan romaaniinsa. Kirjailija ei kikkaile tekstin palastelulla ja tapahtuma-aikojen viskelyllä sinne tänne, tasaisesti etenevä, vivahteikas kerronta on hänen vahvuutensa. Romaanin päähenkilö on elämäntyylinsä löytänyt, antikvariaattia pitävä mies, joka hankkii asuintalonsa pihamökkiin alivuokralaisen. Tämän myötä hänen tasaiseen ja tylsänpuoleiseen elämäänsä alkaa tulla värikkäitä kohtaamisia vuokralaisen ja hänen luonaan asioivien miehien kanssa. Sahlbergin kieli on ilmeikästä ja kuvauksellista, ja tarina tuo hyvin esiin millaista on elää ruotsalaisessa yhteiskunnassa näinä aikoina.  – Kirjailija eläytyy kiinnostavasti päähenkilönsä yhä oudommiksi muuttuviin mielenliikkeisiin, maiseman ja ympäristön personoituminen kuvataan suorastaan kihelmöivän jännittävästi. Romaani alkaa lopputilanteesta ja avaa vähän kerrallaan tietä sitä kohti. Jännittävä lukukokemus olematta mikään dekkari.

*

Toinen tuntematon  – antologia, toim. Johanna Catani ja Lari Mäkelä  WSOY 2017

Tunnettujen suomalaisten kirjailijoiden laadukkaita novelleja Tuntemattoman sotilaan viittauksenomaisista naishahmoista.  – Erinomaista ja viihdyttävää, helppolukuista novellitaidetta jokaiselle Tuntemattomansa lukeneelle. 

*

Anja Portin  Muistokirjoitus  S&S 2019

Helsinkiläinen kirjailija, aiemmin lastenkirjoja ja esseistiikkaa kirjoittanut, on julkaissut ensimmäisen romaaninsa. Päähenkilö on sairaalassa potevan tunnetun äitinsä tytär, jota äiti on pyytänyt laatimaan itsestään muistokirjoituksen. Äiti haluaa itse hyväksyä tekstin, joka hänen muistokseen laaditaan. Samalla kun tytär saa äitinsä elämänkaaren dokumentteja tekstin tueksi, hän saa myös tietää salaisuuden: kuka oli oikeastaan hänen isänsä, josta äiti on huolellisesti vaiennut.  – Huolellisesti laadittu romaani rakentuu eläinsatujen ympärille ja dramaattinen loppukohtaus paljastaa myös sen, miten tytär on toistanut äitinsä mallia suhteessa omaan lapseen. Puhutteleva tarina perussuhteiden ja sukusalaisuuksien vaikutuksesta ihmisen elämään. Pidin tästä.

*

Kirsti Ellilä   Lepra   Arktinen banaani 2019

Turkulainen, v. 1959 syntynyt Ellilä on tunnettu ja ahkera kirjailija, joka on julkaissut yli 30 kaunokirjallista teosta sekä toiminut myös kirjoittajien opettajana. Kirjailijan tuotannolle on ominaista pureutua teksteissään eettisiin pohdintoihin ja näennäisen keveän kerronnan lomassa ujuttautua syvällisiin teemoihin tarinoissaan. Romaani Lepra kertoo viime vuosisadan alkupuolella Suomessa lepraan sairastuneiden potilaiden hoidosta eristetyssä leprasairaalassa Orivedellä. Sairaalan johto oli Diakonissalaitoksen kouluttamien sisarten hallussa. Romaanin päähenkilöt, diakonissasisarukset Helmi ja Matilda, toteuttivat omaa kutsumustaan ja hoitivat vuoroin eristettyjen ja halveksuttujen leprapotilaiden yhteisöä. Romaanissa pohditaan entisajan diakonissakutsumuksen ankaruutta ja parantumatonta sairautta kantavien ihmisten kohtaloa.  – Tavattoman kiinnostava kirja historiallisiin tosiseikkoihin pohjautuvasta aiheesta. Lukija tulee miettineeksi, miten parantumaton vaikea sairaus on samaan tapaan ankara kohtalo kuin vanhakirkollinen diakonissakutsumus aikanaan oli.   

***

  • Otanpa ylös kirjavinkit toinen tuntematon ja muutama lämmin päivä. Kiitos!

    Kommentin jätti Pirkko · lauantai8am 3. elokuu31am @ 08:47

  • Novelleja lukee mielellään juuri kesäaikaan, kun tuntuu, ettei jaksa keskittyä pitkään proosaan.

    Kommentin jätti Ellinoora · maanantai8am 5. elokuu31am @ 11:05