Kaupunkimme keskusta on täyttynyt kansainvälisten markkinoiden teltoista. Aurinkoinen sää lupaa hyvää markkinapäivää. Kirkossakin oli runsaasti väkeä, jolle tarjottiin messun jälkeen uusista hienoista kahvikärryistä kirkkokahvit pahvimukeissa aurinkoisella ja tuulisella kirkonmäellä. Tuulessa oli sen verran viileä tuntu, että takki oli tarpeen. Tapasin kaksi tärkeää henkilöä. Oli ihana nähdä pikku Ellinoora, joka käveli jo reippaasti käsi mumminsa kädessä. Kaimatyttösiä ei olekaan joka oksalla. Toinen oli ystävä vuosien varrelta, jota harvoin on tilaisuus tavata. Sattumoisin hän oli eilen tullut mieleen ja mietin mitähän hänelle kuuluu. Vaihdoimme kuulumiset siinä ja erosimme kyynelsilmin. Joskus tuntuu, että näitä kohtaamisia suunnittelee Joku, joka tietää mitä milloinkin tarvitsemme.

  • Niin kaunis ja herkkä kukkakuva.

    Kommentin jätti seita · maanantai6am 3. kesäkuu30am @ 06:55

  • Kiitos Seita, sinä luontokuvien mestari!
    Koetan löytää kuvistani jonkin syvämerkityksen, joka liittyy tekstiin. Tässä maan pinnalla häilyvät varjot ovat se todellisuus, johon valossa ja tuulessa liikahtelevat kukkaoksat peilautuvat.

    Kommentin jätti Ellinoora · maanantai6am 3. kesäkuu30am @ 11:56