Pissismummo on tehnyt havainnon. Ikävuosien kerääntymä aiheuttaa kipakointiherkkyyttä. No, totuuden nimessä on tietty myönnettävä, että ihan pelkästään ikääntymisestä tuo ei johtune. Muitakin syitä saattaa löytyä. Ehken ihmisessä saattaapi olla olemassa semmoinen ominaisuus alun perinkin, mikä unohtuu, koska aiheita kipakointiin on vuosi vuodelta vähemmän. Vaan syksyn ekana koleatuulisena sadepäivänä, Mummolla räpsähti kipakka päälle. Oliko sateella ja pimeäpilvisellä päivälläkään osuutta, vaikea sanoa, mutta kipakka laskeutui äkisti, pani tuhahtelemaan ärtyisästi itsekseen ja loppujen lopuksi poistumaan paikalta.

Mummokuoro! Tämä julmetunmoisen pulinan tyyssija, jonka tarkoitus on kokoontua laulamaan hauskoja ja haikeita lauluja. Eikö ollut helvetillinen kalabaliikki ja kaaos vastassa, kun Mummo tuli viime minuuteilla paikalle. Kuoronjohtaja oli kuulemma taas sairaana ja tilalle oli toimitettu joku onneton opettajaihminen, joka yritti vaientaa mummot huutamalla kalabaliikin yli. – Olette pahempia kuin kolmasluokkalaiset, kiljui tämä. Siinä vaiheessa vielä nauratti.

Harjoitus eteni yleisen mekastuksen ja kilpalaulannan merkeissä. Niin sanottu sijaisjohtaja ei osannut soittaa eikä laulaa, lainaili kuorolaisilta nuotteja ja kyseli millä rytmillä te nyt olette näitä laulaneet. Tietysti porukasta nousivat ne kovaäänisimmät neuvomaan ns. sijaisjohtajaa. Pissismummo tunsi mustanpuhuvan pilven nousevan päänsä päälle. Hivuttautui eteiseen, soitti Poikakaverille, tuletko hakemaan vartin päästä. P.Kaveri sanoi vain: selvä. Vieressä istuvalle kuorokaverille Mummo kuiskasi: taidan tästä lähteä, nähdään joskus.

Myöhemmin Pissismummo kuuli, että lopun harjoitusajasta olivat leikkineet (!) sanaleikkejä ja pantomiimia. Miten se liittyi kuorolauluun, jäi mysteeriksi. P.Mummo tietää tähän ikään, milloin kipakka on sitä lajia, että se kypsyttää tuleillaan olleen päätöksen. Se oli nyt tässä.

 

 

  • Aiemminkin sinua jo ärsytti se pulina, kun siitä kirjoitit, mutta nyt se pääsi aiheellisesti pintaan. Huonosti käyttäytyvät ikäihmiset, siitä kuulee aina joskus. Saa siihen reagoida!

    Kommentin jätti Annikki · torstaina 27. syyskuuta @ 21:14

  • Tässä on nyt ollut paljon huonoa tuuriakin tämän kuoron kanssa, mikä ehkä on voimistanut kaaostunnelmia. Kuoronjohtajan sairastelu esimerkiksi. Arvelen, että omaa ärsytyskynnystä on myös madaltanut terveyssysteemin kanssa käydyt kädenväännöt.
    – Aion kokeilla toista kuoroa, kun kerran nyt pääsin taas laulamisen makuun. Perästä kuuluu.

    Kommentin jätti Ellinoora · perjantaina 28. syyskuuta @ 13:31

  • Minä löysin itsestäni kipakkamummovaihteen kun menin palauttamaan viallista hiirtä Giganttiin. Myyjä ohjasi korttelin toisella puolella olevaan saman firman huoltoon. (ulkokautta sateella) Siellä huoltomies tutki hiirtä ja löi leiman kuittiin ja sanoi, että voit hakea myymälästä uuden. Menin kuitin kanssa takaisin sinne minne alun perin olin mennyt ja minulta kysyttiin oletko hakenut uuden hiiren hyllystä. Minä siihen, että en tiedä missä teidän hiiret on. Vielä meni aikaa kun kassa tuskaili vaihdon kirjaamisen kanssa. En voinut olla antamatta kipakkaa palautetta asiakkaan juoksuttamisesta.

    Kommentin jätti Seita · perjantaina 28. syyskuuta @ 19:40

  • Hyvä! Siis se, että annoit palautetta. Mielestäni asiasta saa sanoa suoraankin, oma rajani kulkee siinä, että henkilökohtaisuuksiin ei mennä.

    Kommentin jätti Ellinoora · lauantaina 29. syyskuuta @ 12:10

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.