Neljäs päivä alkoi täsmälleen kuten aiemmatkin. Timo sanoi irrottavansa tänään saunan lattiakaakelit, joten meteliä riittäisi. Aamupäivällä kävimme leipomossa, kaupassa ja torilla sekä aikailimme torikahvilassa vohvelikahvien verran. Kuopus ja Neito tulivat puolipäivän tietämissä. Samassa ovenavauksessa tuli myös vakuutusyhtiön edellyttämä tarkastaja. Istuin nuoriparin kanssa pihassa. Välillä kävin kurkkaamassa miten Timon ja tarkastajamiehen neuvonpito edistyi. Toinen oli tietysti siellä koko ajan. Kuulosti lähinnä siltä, että talo pitäisi oikeastaan purkaa ja rakentaa uudestaan.

Ehdimme puhua nuorten kanssa ajankohtaisia, menneitä ja tulevia ennen kuin valvontakomissio sai kokouksensa päätökseen. Kun Timo oli huikannut hyvät viikonloput ja startannut tiehensä, meni vielä tovi ennen kuin saimme päätettyä, kuka meistä kaipasi ruokaa ja mihin mentäisiin sitä syömään. Sushi kelpasi nuoremmille ja me saimme tilaisuuden kysyä asiaa paremmin tuntevilta, mitä ja miten kuuluu syödä suhsiravintolassa, jossa olimme vain kerran keväällä käyneet riisipalleroita kokeilemassa. Ups, levää miso-keitossa ja kirpeää wasabia palleroiden kastikkeessa! Äkkiä kotiin leivoskahville. Kun hääsuunnitelmia oli vähän avattu, Kuopus ja Neito lähtivät toiseen kotiin rapujuhliin.

Ihanaa – meillä on edessä viikonloppu ilman koputusta, piikkausta ja porausta. Suunnistimme lauantain kunniaksi naapurikylän hienoon uimahalliin, jossa on sekä tavalliset että höyrysaunat. Otin reippaasti semmoisen asenteen, että kysyn, jos en hoksaa muuten. Hyvin se sujui. Oli uudenaikaiset kevyet rannekkeet, joilla pääsi ovista, sai kaapin lukkoon ja auki ilman avaimia. Oman kaupungin uimahallia rakennetaan uusiksi tänä kesänä, joten saimme kaksinkertaisen syyn ängetä kylään.

*jatkuu

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.