Vuosi sitten syyskuussa kosteusmittarimies työnsi anturin saunan ja suihkutilan väliseinään ja urahti lukemat, jotka tiesivät remonttifirmalle töitä. Toisena päivänä tuli kaksi haalarimiestä, purkasivat seinää saunan puolelta ja totesivat, että lahon alkua on lattianrajassa, missä kosteussulku on pettänyt. Kolmantena päivänä tuli kirjallinen remonttitarjous, jossa oli työn alustava kustannusarvio. – Täähän sujuu rapsakasti, voiko olla tottakaan, hämmästeltiin.

Eihän se ollut. Seinät ja lattiat kun eivät ole rivitalo-osakkaan omaisuutta niin niiden korjaus vesieristeeseen asti on taloyhtiön vakuutusten alaista. Tästä seuraa, että pitää tehdä kaksi erillistä kustannusarviota, talon työstä ja omasta osuudesta (pintamateriaalit). Taloyhtiön pitää itse pyytää remonttitarjouksia, jotka on hyväksytettävä vakuutusyhtiössä. Jokaisen vaiheen välissä viikot vierähtelevät. Mietitään, että talvisaikaan on vähän hankala pistää pesutilat remontin alle viikkokausiksi. Päätetään palata asiaan keväällä.

Palattiin huhtikuussa, pyydettiin tutulta firmalta tarjous vähän laajemmasta työstä kalusteiden uusimisineen – eriteltynä taloyhtiön osuus. Kaksi eri miestä kävi ja kustannusarvio tuli meille viikossa. Sovittiin elokuun puolivälistä. Touko-kesäkuussa taloyhtiön hallitus isännöitsijän kera kokousti pariin otteeseen aiheesta. Joka viikko kyselimme asian edistymistä. Isännöitsijä oli saanut pyydystettyä toisen tarjouksen, toinen oli se meidän kautta tullut. Odoteltiin, että talon hallitus saa päätettyä jotain omasta osuudestaan. Juhannukseksi vihdoin syntyi päätös: myös taloyhtiön osuuden saa tehdä sama firma. Kävi mielessä, että kilpailutussäännökset ovat tämän kokoluokan asioissa pelkkää pilkun viilausta, joka tunnetusti on aikavaa puuhaa.

*  

Tuli elokuun puoliväli. Edellisenä päivänä raivattiin väistötilat. Mankeli väistyi pesukoneen tieltä. Peilikaapin sisältö ja pari pikkukorillista muuta tavaraa uudelleen sijoitettiin eri puolille huushollia. 

Viittä vaille yhdeksän sovittuna aamuna soi ovikello, ja työasuinen Timo Remppainen ilmoittautui. Käteltiin siinä. – Ja nyt se alkaa, ajattelin. Arkisen elämän aikatauluihin on soviteltava Timo ja Timon kaverit. Niiden liikkeet ja mukanaan tuoma äänimaisema. Remppavaiheet sinänsä ovat jo tuttua: on uusittu keittiö, on uusittu parketti, ovet ja sisäkatot. Joskus on paettu maalle evakkoon, joskus oltu matkalla pois jaloista. Nyt ajateltiin sinnitellä tässä.

Ensimmäisen päivän jäljiltä polku eteisestä makkarikäytävää pesutiloihin on päällystetty huolellisesti lattiaan teipatulla suojamatolla. Suihkuhuoneen sisäkatto on auki, putket, patteri ja lavuaari sekä peilikaappi viety pois. Hetken on vesi ollut kiinni, toisen sähkö katkaistuna. Kauhistuttava kirskuna ja kolina kuului varmasti läpi talon, kun putkia ja patteria irroteltiin.

*jatkuu

 

  • Vaivalloista on, mutta on varmaan parempi tehdä nämä oman omistuksen aikana kuin jos asunto olisi tullut myydyksi ja sitten olisi huomattu nämä ongelmat.

    Kommentin jätti Annikki · keskiviikkona 23. elokuuta @ 12:56

  • Annikki,
    totta, myyjä on vastuussa siitä mitä löytyy. Tässä tapauksessa ostaja oli se, joka vaati kosteusmittauksen. Oli sekä hänen, että meidän eduksi, että kauppaa ei allekirjoitettu. Ei tule yllätyksiä jälkeen päin.

    Kommentin jätti Ellinoora · sunnuntaina 27. elokuuta @ 10:12

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.