P3240099

Onnellista, kriittistä ja sisukasta uutta vuotta toivon sinulle ja itselleni.Tapahtukoon jotain hyvää itse kullekin ja maailmallemme.

Meillä valvottiin epätavallisen myöhään. Kävimme ensin keskustassa katsomassa kaupungin juhlavaa ilotulitusta klo 20. Saunottuamme seurailimme Ylen televisioimaa Kansalaistorin tapahtumaa, joka oli mahtavaa sillisalaattia. Voi olla että torilla tapahtuman aisti eri tavalla, mutta omasta nojatuolista katsottuna tuli tunne, että kovasti oli yritetty miellyttää kaikkia, jostahan aina seuraa, että kokonaisuus menee sekasotkuksi. Kotimaisten artistien ja ’ns. artistien’ esityksiä sopi verrata Saara Aallon, uusimman maailmantähtemme upeaan lauluesitykseen. Aamuyöllä katsoin vielä nuorten leijonajoukkueen Sveitsi-ottelua yhden erän verran. Olivat sitten voittaneet. Dramatiikkaa sielläkin, valmentajakuvioissa.

Tänään heräsimme sitten hävyttömän myöhään ja olimme myöhästyä presidentin puheesta. Se oli erinomaisen hyvä puhe, ei pyritty sanomaan kaikesta jotain, ei puututtu sisäpolitiikkaan, vaan keskityttiin suuriin linjoihin. Keskustelimme vielä jälkeenpäin presidentin mainitsemasta Trump-Putin-akselin uhasta Euroopalle. On oikeasti pelottavaa, että suurvaltojen johtajilta näyttää puuttuvan sekä kulttuurista, historiallista että humaanista sivistystä. Keskustelusta taas seurasi, että myöhästyimme Wienin Filharmonikkojen uudenvuoden konsertin alusta. Konsertin katsomisen toi Toinen perinteenä kotoaan, ja se on siis ollut meillä uudenvuodenpäivän ehdoton ’must’ vuodesta 1973. Minä odotan aina innosta täristen balettiesityksiä, joita lopussa näytettiin nyt myös historiallisina katkelmina aina vuodelta 1974 lähtien Tonava kaunoisen soidessa.

 

  • Minä tai siis me kaksi vanhaa lähdimme kotoa hämärissä Töölönlahdelle katsastamaan uutta tapahtumapaikkaa. Katuvalot oli sammutettu, sininen valoteos jatkui aina oopperatalolle asti. Ihmisiä oli sopivasti, lapsia ja koiria myös. Valaistut vanhat huvilat lahden toisella puolen heijastuivat kauniisti veteen.
    Vanha tanssimusiikki soi tien loppupäässä, niinpä tanssimme yhden valssin kuten jotkut muutkin.
    Takaisin tullessa Hesperianpuistossa soi jo metelimusiikki. Kansalaistorille oli vasta kerääntymässä väkeä ja lastenohjelmat päättyneet. Mukava oli palata kotiin melkein tyhjällä junalla.

    Kommentin jätti Tuulamummo · maanantaina 2. tammikuuta @ 20:27

  • Te olitte sitten ilmeisen oikeaan aikaan oikeassa paikassa, sillä Kansalaistorilla näytti olevan kaamea ruuhka vuoden viimeiset tunnit. Onneksi ne valoteoksetkin näytettiin ja lopun ilotulitus oli huima.

    Kommentin jätti Ellinoora · maanantaina 2. tammikuuta @ 23:03

  • ”Onnellista, kriittistä ja sisukasta uutta vuotta.”

    Kiitos, olipa hyvä toivotus! Samaa sinulle.

    Kommentin jätti Ansku · keskiviikkona 4. tammikuuta @ 01:08

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.