Sunnuntaina kotikirkossa vietettiin tuomiosunnuntain messua, jossa pitkäaikainen työtoverini oli viimeistä kertaa virassaolevana liturgisen diakonin tehtävissä. Sini-pastori puhui saarnassa tuomionpäivän tekstistä armollisesti. Eero-kanttori kantiloi psalmin todella kauniisti ja oli kehitellyt loppumusiikiksi lähtevän työtoverin työtä ja elämää kuvaavan upean sävelkoosteen. Väki siirtyi kirkonmäeltä seurakuntakeskukseen juhlakahveille.

Eläkkeelle lähdön juhla seurakunnassa on sekä lähtijälle että mukanaolijoille monenlaisten muistojen,  luopumisen haikeuden ja uuden vaiheen ilon juhla. Kolmekymmentäviisi vuotta diakoniatyötä samassa seurakunnassa! Muistot omasta lähtöjuhlastani kymmenen vuotta sitten toivat tunnelmiini mausteensa. Iloitsin ystäväsiskon puolesta ja ymmärsin kokemansa haikeuden sekä helpotuksen. Neljä esimiestä ehti Krissellä olla. Heistä pitkäaikaisin, eläkkeellä hänkin jo vuosia ollut, muisteli lähtijän uran vaiheita ja hahmotteli diakoniatyön muutosta kahdeksankymmentäluvulta näihin päiviin. Hauskat yksityiskohdat puheesta naurattivat yleisöä. Lähityötoverien koostama kuvakertomus kolmenkymmenenviiden vuoden matkalta pyöri seinällä, kuultiin myös perinteinen työtovereiden sepittämä laulu lähtijälle sekä useita puheenvuoroja, jotka toivat esiin lähtijän tehtävien kirjoa pitkän työrupeaman varrelta. Lähtijän persoonan mukaisesti juhlakin oli lämmin ja kotoisa. Meitä ’vanhaa kalustoa’ oli paikalla runsaasti ja minullekin heidän tapaamisensa oli erityisen suuri ilo. Lähtijä sanoi hymyillen ilmaantuvansa ehkä vapaaehtoisten joukon jatkoksi, kunhan on ensin opetellut olemaan eläkkeellä.

Työyhteyksistä tutun kaupungin viranhaltijan sanat jäivät mieleen lähtiessä. Hän sanoi tuntevansa haikeutta, koska kaupunki ei pitkäaikaisimmillekaan viranhaltijoilleen tällaisia juhlia järjestä. Juhlalla on suuri merkitys lähtijälle, työtovereille sekä ihmisille, joita lähtijä on kohdannut työnsä parissa vuosien mittaan. Tuntuisi tyhjältä siivota työpöytänsä ja lähteä merkityksellisestä työstä vain esimiehen kädenpuristuksen ja työtoverien kukkakimpun saattamana.

  • Tiedoksi kaikille lukijoille: kommenttiloota toimii taas.
    1. Täytä pakolliset – nimen paikalle riittää nimi, jonka haluat näkyvän blogissa, sähköpostiosoite ei näy, mutta tarvitaan.
    2. Laita kohtaan blogiosoite tämä, https://kolmashuone.fi
    3. Kirjoita teksti;
    4. Klikkaa kohta ’I’m not a robot’;
    5. Klikkaa lopuksi LÄHETÄ.

    Kommentin jätti Ellinoora · maanantaina 21. marraskuuta @ 23:31

  • Kokeillaan, toimiiko.
    Hieno kuvaus hyvistä lähtiäisistä. Tuollaisesta juhlasta saa evästä pitkäksi aikaa, kun tulee ikäänkuin hyvä tilinpäätös elämäntyöstä. Pääsee kunnialla eläkkeelle.

    Kommentin jätti Annikki · tiistaina 22. marraskuuta @ 07:45

  • Oman lähtöjuhlani muistot tulivat elävästi mieleen. Juhlan parasta antia ovat ne välähdykset yhteistyökuvioista ja erilaisista tehtävistä, joissa on saanut olla mukana, osaa itse käynnistämässäkin. Nyt teki niin hyvää nähdä ja kuulla, että moni hyvä, aikoinaan yhdessä alkuun saatettu tehtävä jatkui ja joku jatkaa vielä tämänkin jälkeen.

    Kommentin jätti Ellinoora · tiistaina 22. marraskuuta @ 13:06

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.