Kansallismuseon Renesanssinäyttelyssä kävi eilen paljon väkeä ja muiden muassa myös kolme Leidiä. Olimme ensimmäistä kertaa koolla sitten toukokuun. Lipusta maksoin Museokortilla vain 5 euroa, muuten näyttelyn hinta on 11,00. Kuljeskelimme renesanssitaiteen osaston omaan tahtiin, mikä tarkoitti käytännössä sitä, että minä juutuin alkuhuoneissa tämän tästä taulun eteen meditoimaan ihmeen ihania värejä ja taidokasta sommittelua. Aikansa vallasväestä kertovat muotokuvatkin toki olivat hienoja, mutta eivät samalla tavalla pysäyttäneet äärelleen kuin alkuosan ikoniset taulut. Oli myös mielenkiintoista tutkia uusitun myymälän tarjontaa näyttelyn jälkeen. Voin lämpimästi suositella kahvilaakin, sen lounaspöydässä (10 eur) tarjottiin erittäin maukkaita kaalikääryleitä aidon perunamuussin ja tuoreiden puolukoiden kera. Salaattipöytä oli harvinaisen monipuolinen ja jälkiruuaksi sai tietysti kahvia. 

Asema-aukiolla pysähdyimme toviksi kukin ja kynttilöin merkitylle mielenosoituksen uhrin muistopaikalle. Tässä tapauksessa väkivallan uhrin surullinen ja valitettava kuolema tuotti hyvää: ihmiset joutuvat ottamaan kantaa ääriliikkeiden toimintaan ja siihen liittyvään väkivaltaan – tiedostamaan ja tunnistamaan piilevän vihan.