Olemme saaneet Leniltä sunnuntaita varten tukun vinkkejä kulttuurisesti tärkeistä kohteista, mukavista ostospaikoista ja pubeista Dublinissa. Minulla on viime kesän Jerseyn matkalta muisto viimeisen matkapäivän ihanimmasta matkakohteesta, jonka haluan etsiä täältäkin. Aamupäivällä käymme kuitenkin ensin tutustumassa Rebellionin 50 v muistopuistoon, joka on hotellin kulmilla. Puistossa on valtava patsasmonumentti, jonka viestistä on vaikea saada selkoa, niin suuri se on. Puistossa on suorakaiteen muotoiset vesialtaat ja kultaisia tasavallan symboleja aidassa. Muutama pappa istuu lueskelemassa, mutta kun istumapaikkoja ei täälläkään paljon ole, useimmat kävijät kuvaavat monumentin, kävelevät hetken alueella ja poistuvat sitten kaupungin vilinään. Niin mekin.

Filosofi ruusutarhassa, Sokrates

National Botanic Gardens. Sinne pitäisi mennä bussilla, mutta Toinen päättää, että otamme taksin. Se on viisautta, taksin käyttö on yllättävän halpaa kotimaan taksoihin verrattuna. Kasvitieteellisen puutarhan alue on laaja ja monimuotoinen. Se on selvästi perheiden suosima sunnuntaikävelyn kohde. Alueella on joki siltoineen, lukuisia kasvihuoneita, kukkaistutuksia, metsiköitä ja ruusutarha, jonne etsiydymme ihan ensiksi. Ruusujen alueelle mennään sillan yli ja aluetta vartioi filosofi Sokrates’n patsas. Sieltä löytyy jopa penkki puun varjosta ja jonkin aikaa jonotettuamme pääsemme istahtamaan sille lepuuttamaan jalkoja. Ihana paikka, ne värit ja tuoksu! Alueelle ilmaantuu toinenkin pariskunta matkalaisistamme. Rouva kertoo suunnittelevansa ruusuistutuksia kotipuutarhaan ja hakevansa ideoita. Muistelen, miten kerran yritin kasvattaa omassa pihassa ruusuja. Ne ovat kauniita yhden kesän muutaman viikon, mutta vaativat paljon työtä ja kärsivällistä kirvojen torjuntaa. Selkäparkani kehotuksesta päätin ryhtyä vierailemaan toisten hoitamissa ruusutarhoissa, joissa voi vain nauttia kukkien jalosta kauneudesta. Aika usein on tullut käytyä mm. Tampereen Hatanpäässä. Toinen on myös juhla-aikoina pitänyt huolen, että kotona on ’ruusuja kristallimaljassa’.

pellavankukkia ja olkikatto: viikinkiasumus

Vaeltelemme tuntikausia kukkatarhoissa, varjoisissa metsiköissä. Päivä on aurinkoinen, kaikkialla on rauhallista ja kaunista. Käymme vielä kasvihuoneissa. Yhdessä niistä on hajuherneen kasvattajien järjestämä näyttely. Oi, niiden kukkain herkkää lumoa ja suloista tuoksua!

Palaamme majapaikkaan kauneudesta kylläisinä. Illalliselle hakeudumme lähikulmille pubiin, jonka äänimaisema on myös hiukan meluisa, mutta toisella tavalla kuin hotellissa. Tv-ruudulla pelataan irlantilaista jalkapalloa ja musiikki soi taustalla. Ainakin saamme mitä tilaamme, eli kalaa ja ranskalaisia, Guinnesin ja Bullmersin kera. Dissasimme siis kaikki ns. kulttuurikohteet ja shoppailukadut. Ei ole tuliaisia, mutta hyvää oloa sitäkin enemmän.

Pakkailemme laukkuja varhaista aamulähtöä varten ja laittaudumme yöpuulle. BBC:n uutiset kertovat Louisianassa ammutun taas kolme poliisia. Turkin eilinen sotilasvallankaappaus tyssäsi alkuunsa, ja presidentti julmistelee erottamalla valtakoneiston ihmisiä tehtävistään. Ajan historia todistaa: maailma ei rauhoitu ikinä.

***