Pissismummola sattuu olemaan erään tarmokkaan sepelkyyhkyn reviirillä, mistä johtunee, että tuo kurluttaa kuuluvasti aamuin illoin ja puoliltapäivinkin mitä mieltä hän muiden lähiasujain touhuista on. Onneksi Mummo ei ymmärrä mitä se sanoo, mutta arvaahan tuon. Mummo rohkenee toisinaan sille huomauttaa, että me ja muut ihmisnaapurit ollaan kyllä asuttu tässä ensin, että jos tuo ottaisi sen huomioon eikä niin äänekkäästi ja yhtenään kailottaisi mielipiteitään.

Pissismummo ja Poikakaveri äkkäsivät Kyyhkyn vuosia sitten lähimetsässä. Siellä tämä eleli kuusten kätköissä hissukseen. Olisikin pysynyt siellä, mutta eihän tämä. On kyllä muuten ihan kelpo lintu, komean kokoinenkin, ei mitään, mutta annas olla, kun kurkkunsa aukaisee. Joskus tämä tulee ihan pihapuumme yläoksalle tarkkailemaan alapuolista elämää. Siinä tämä kyllä on hiljakseen, arvaa ehkä, että saisi tuliset hatkat, jos siinä alkaisi elämöidä. Rajansa kaikella. Nih.

Tulipa mieleen muuan keväinen lomaviikko, jonka P.Mummo muinoin vietti ystävänsä Kriikunan kera Yst. Sosiaalineuvoksen sukulaisen valkoisessa huvilassa Espanjan rannikolla. Kaunista oli ja lämmintä ja viihtyisä oli seura sekä elämänmuoto pohjoisesta viileydestä sinne lennähtäneille. Mutta jo viikon puolivälissä seurue alkoi kaivata takaisin Pohjolaan. Nääs aamun vaaletessa se alkoi ja illan pimenemisen tunteihin asti sitä kesti: puiden lehvästöihin majoittunut tosi pöllö lintu huusi kuin henkensä hädässä: HUHUU HUHUU HUHUU. Että tulipa tässä mieleen.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.