Tänään aamukahvin jälkeen lähdimme auringon houkuttelemina sauvalenkille. Ulkona oli kahdeksan lämpöastetta, ja tiaiset konsertoivat. Metsäpolut olivat vielä vaarallisesti jään peitossa, joten etsiydyimme metsän laitaan sulalle hiekkatielle. Iltapäivällä kävimme tutustumassa kotikaupungin nepalilaiseen ravintolaan, joka oli ihan täynnä asiakkaita. Ruoka oli hyvää ja sitä oli paljon! Kaikkea ei jaksettu, pyysimme loput mukaan.
On jotenkin täyteläinen olo henkisestikin. Ei ole tarvittu erityistä ohjelmaa, on kuljettu passiomusiikin ja ortodoksiveisujen myötä pääsiäiskertomuksen matkaa, ja levätty kaikesta touhuilusta. Näin on hyvä.