Joulurattaat ratisevat kaupan ja kodin väliä. Tänään haettiin tilattu kinkku omaan kellariin, toissapäivänä kuusi pihaan odottelemaan. Kaupan kuitti oli ennätykselliset puoli metriä pitkä. Muistin taas, miksi oli niin mukava lähteä joulupakolaiseksi.

Tontut käyvät näinä aikoina tuomassa postilaatikkoon mitä ihanimpia korttitervehdyksiä ja ylläreitä. Lystiä se. Tontut myös joulukiireissään tuppaavat sekoilemaan nimien ja osoitteiden kanssa. Nääs meillä kummallakin on virallisesti ikioma nimi, mutta harvoin ne tulevat oikeassa muodossa. Kaikki mahdolliset versiot on varmaan nähty. Tänään viimeksi tuli kortti, jossa Toinen oli saanut minun sukunimeni. Hän kulkee tonttujen kirjoissa useimmiten kutsumanimellään,  mutta virallinen versio lipsahtaa yleensä pikkuisen pieleen. Tästä aiheutuu meille vain ylimääräistä lystiä, ei pahaa mieltä ollenkaan. Kiitos kaikille tontuille!