Edelliseen liittyen, pyysimme elämämme ensimmäisen kerran kiinteistövälittäjän kotiimme. Aiemmat yhteisen elämämme muutot, myynnit ja ostot olemme järjestäneet itse. Muutaman prosentin välityspalkkio sisältää perustellusti  paljon työtä, johon ei sitten itse tarvitse puuttua. Eikä vielä ollut kyse toimeksiannosta, vaan vasta maksuttomasta arvioinnista.

Koska kyse on tunneasioista, kuulimme herkästi välittäjän pariin kertaan mainitseman ”teidän kaunis kotinne”. Arvattavasti ammattilainen tiedostaa nämä tunneseikat ja puhuu sen mukaan. Olemme hänen kanssaan samaa mieltä huoneiston eduista, myös myyntinäkökulmasta mahdollisista pulmista, joista pahin on ajankohta. Hinta-arvio perustui vastaavien asuntojen toteutuneisiin kauppoihin tältä ja viime vuodelta tällä alueella, siitäkin olemme yllättävän yksimielisiä.

Ehkä prosessia helpottaa alkaa puhua huoneistosta tai asunnosta kodin sijaan, mutta vasta sitten kun pyörät pannaan pyörimään. Nyt meillä on vielä koti.  

  • Olen kyllä huomannut, että koti muuttuu asunnoksi aika pian sen jälkeen, kun sitä ajatellaan myytävänä kohteena. Joskus palvelujen ostamisella voi välttää kodin myynnin. Me naapurin leskirouvan kanssa ostimme pensaiden leikkuun ja rännien puhdistuksen eikä ollut kallistakaan.

    Kommentin jätti Annikki · lauantaina 21. marraskuuta @ 22:07

  • en ole koskaan varsinaisesti panostanut kotiin. sisustuskin koostuu lähinnä sattumanvaraisuuksista ja second hand -hankinnoista, joiden yhteensopivuus on lähinnä teoreettisella tasolla. silti kaikki tuntuu olevan oikeassa suhteessa kaikkeen. poikani vitsaileekin, että mihin tahansa hän kahvikuppinsa laskee, hän tulee vahingossa luoneeksi asetelman.

    mietin kotia kuitenkin kamalan paljon. joskus nuoruudessa kirjoitin päiväkirjaan lainatun lauseen, joka antoi lohtua: ”ja kotisi, sinä itse, kun vain löydät sen itsestäsi.”

    Kommentin jätti meri · sunnuntaina 22. marraskuuta @ 17:16

  • Annikki
    Hyvä idea tuo palvelujen osto kimpassa, jos on lähimain työhaluisia tarjolla. Se kyllä antaisi lisäaikaa kotona asumiseen. Ei ole varmaa miten kauan meillä Toinen jaksaa näitä pihatöitä yksin. Autolla vielä päästään nyt keskustan kauppoihin ja lähikauppaan on puolisen kilometriä.

    Meri
    Pohjimmiltaan koti on kaikkialla missä sielu voi levätä.
    Se taas, missä voi, on niin yksilöllistä. Me emme esimerkiksi ole kesämökki-ihmisiä, teemme mieluummin matkan kuin jumitamme jonnekin kuukausiksi. Näyttää kyllä siltä, että yhteisten matkojen aika lähenee loppuaan minun liikkumisvaikeuksieni takia. Mutta ehkä vielä ensi kesänä…
    Kodin perusarvo on mielestäni mukavuus ja käytännöllisyys – ei näyttävyys. Sillä tavalla hyvinkin yksinkertainen koti voi olla kaunis.

    Kommentin jätti Ellinoora · maanantaina 23. marraskuuta @ 12:01

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.