ihminen ajattelee tulevaisuutta, sumumaisemaa, joka aukeaa, ei tarjoa kiinnekohtia, hiljaisuutta vain. mikä on, on nyt, tämä syksy, nämä keltaiset lehdet, ohi lipuneen kesän muisto. linnut lähteneet, taivas tyhjä, pihassa kukkivat viimeiset kukat. hengitän syvään hiljaisuutta, tunnen sen kipuna, siis elän.
Niinpä. Oivaltavia sanoja, jotka osuvat ajatuksiini nyt. Kaunis kuva.
Kommentin jätti Nainen kuvastimessa · sunnuntaina 27. syyskuuta @ 13:04