Nyt netissä ja uutisissa jaetaan kilpaa kuvaa Välimerellä rantaan ajautuneesta hukkuneesta lapsesta. Ne lukemattomat täpö täydet veneet, jotka ovat uponneet  ihmislasteineen turkoosinsinisiin aaltoihin ovat olleet meille vain turruttavia uutisia, kunnes lapsen ruumis ajautuu rantaan.

Ajattelen hallitsematonta pakolaistulvaa, johon Eurooppa parhaillaan on tukehtumassa. Miten kauan tätä on pelätty ja nyt kun se tapahtuu, ei ole mitään keinoja, koska ennakoivaa varautumista ei ole tehty, ei EU:n tasolla, ei maiden poliittisella eikä käytännön tasolla. Ihmissalakuljettajat saavat rauhassa rahastaa pakolaisten hädällä. Venäjä kieltäytyy YK:n ajamasta asevientikiellosta Syyriaan, mutta onko heidän rajansa auki aseviennin ruokkimaa sotaa pakeneville. Ei ole. Ja Euroopan on kannettava inhimillisyyden nimissä Venäjän omahyväisen politiikan seuraukset.

Tilanne on jo päällä. On myöhäistä pystytellä barrikadeja, myöhäistä hurskastella ihmisten hädällä. Otamme vastaan minkä kykenemme, mutta tähän tämä ei jää. Miten Eurooppa  kykenee tarjoamaan tulijoille ihmisarvoisen elämän: kodin, ruuan, työn, koulutuksen ja terveydenhuollon? Sodan traumatisoimat ihmiset kootaan kasoihin sinne tänne  odottamaan – mitä?