Pääkaupungissa on lukuisten museoiden ja -gallerioiden lisäksi myös muutamia erityislaatuisia, yleisölle avattuja museoituja koteja. Yksi näistä on Taidekoti Kirpilä, joka sijaitsee Töölössä, Pohjois-Hesperiankadulla. Se on yleisesti avoinna vain keskiviikko- ja sunnuntai-iltapäivisin, ryhmille myös erikseen aikaa tilaten. Pääsymaksua ei ole ja maksuton opastus on poikkeuksellisen asiantuntevaa ja miellyttävää. Leidiporukkamme otti Kirpilän taidekodin maaliskuun tapaamisen kohteeksi.

Juhani Kirpilä (1931-1988) oli lääkäri, joka ei itse maalannut, mutta kirjoitti hersyviä pakinoita Kauneus ja Terveys -lehteen. Hän oli varsin persoonallinen taiteenkerääjä, joka tunsi keräilykohteensa, mutta kartutti kokoelmaansa täysin omien mieltymystensä mukaisesti. Töitä on yli 500, joista kaikki eivät mahdu olemaan yhtä aikaa esillä, vaikka huoneisto käsittää koko kerrostalon kuudennen kerroksen. Niinpä hänellä oli mm. suurimpia yksityisiä Åke Mattaksen taulujen kokoelmia maassamme (yli 40 teosta), lukuisia Kain Tapperin pienoisveistoksia, laaja kokoelma eri taiteilijoiden toisistaan maalaamia muotokuvia sekä upeita maalauksia Suomen taiteen kultakauden taiteilijoilta.

Koska Kirpilä oli vanhempiensa ainoa perijä eikä hänellä itsellään ollut perhettä eikä perillisiä, vaikka elämänkumppani oli, hän testamenttasi omaisuutensa Suomen Kulttuurirahastolle toivomuksella pitää yllä taidekotia ja tukea kuvataidetta ja sen tutkimusta. Huomattava omaisuus oli isän suvun perintöä.

Keskustelimme pikkuruisessa töölöläiskahvilassa vaikutelmistamme. Kodin edesmenneen isännän persoona tuntui kiehtovalta. Taidekokoelma, jota pääsee katselemaan sen kerääjän kotiin, luo myös kävijään hyvin erityisen tunnelman. Sokkeloinen, monesta huoneistosta yhdistetty koti puhuu omaa kieltään, taulut ja veistokset kertovat ihmisestä, joka ne valitsi. Nykyään kun perintöjen verotus puhuttaa ihmisiä, on tunnustettava tällaisen elämänmittaisen taiteen harrastuksen merkitys. Kirpilän hankkimat taulut ja veistokset ovat yksilöitä, joille hän antoi kotinsa perinnöksi ja samalla kaikille taiteen ystäville.

  • oi oi. mahtoiko pikkuruinen kahvila olla se kahvila hopia, joka on lähes kirpilän alakerrassa? minä rakastan hopiaa. ja kirpilääkin jo siitä syystä, että se on nimensä mukaisesti koti. ja sekin on mukaavaa, että kokoelmaa ei ole ripustettu kronologisesti.

    Kommentin jätti meri · maanantaina 30. maaliskuuta @ 18:07

  • Meri – mahtoipa hyvinkin. Erikoinen paikka, kalevalaisine ornamentteineen. Pirttikalusteineen jäi kyllä mieleen, ja miten hyvää oli kaikki suuhunpantava, kuten konditoria-kahvilassa kuuluukin. Oli selvästi töölöläisten suosiossa.

    Kommentin jätti Ellinoora · maanantaina 30. maaliskuuta @ 20:01

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.