’paavalista talven selkä taittuu’, sanoo vanha kansantieto. talvi ei ole vielä ohi, mutta kyllä, valo lisääntyy koko ajan, ja kyllä, aurinkoisissa päivissä on jo häivähdys kevättä. on ihmeellistä, miten päivät tulevat toisensa perään ja uusi aamu on aina hivenen keväämpi kuin eilinen. lauhat ja pakkaset vuorottelevat, lumet satavat ja sulavat, jää kantaa ja sohjoontuu. jonakin aamuna jäähän ilmestyy railo, toisena aamuna se on jäätynyt umpeen. talvi hengittää luonnossa – usko, toivo ja rakkaus ihmisen sydämessä.

  • Jos ei pauku Paavalina, ei ole kelpo kesästä. Näin totesi isäni kerran vuodessa juuri tänä päivänä, joka oli hänen syntympäivänsä. Toinen hänen mielilauseitaan oli: ”Joka aamu on armo uus, miksi huolta siis kantaa.” Nämä tuli mieleen hienosta kirjoituksestasi. Aika lauhaa oli, tulleeko siis kelpo kesä?

    Kommentin jätti mehtäsielu · sunnuntaina 25. tammikuuta @ 20:08

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.