”Vaurautemme lähteet ovat meille pääasiassa annettuja. Sen pohjana ovat resurssit, joita emme ole tehneet itse: mineraalit, energia, maaperä, joet, valtameret, biomassa, eläimet. Niiden päälle tulee sukupolvien uurastus, jolla näitä resursseja on opittu hyödyntämään yhä tehokkaammin.”     – Jani Kaaro, Helsingin Sanomat, essee 14.1.2015

Perintövero puhuttaa ihmisiä. Itsekin olen miettinyt tätä kuviota, jossa mahdollisesti sukupolvien työn tuloksena kertyvä varallisuus on aikanaan verotettu valtion ja kunnan  toimesta, ja kun seuraava sukupolvi siitä vähänkään hyötyisi, verokarhun tassu vetää taas välistä. Mikä tässä on logiikka? Pitääkö kaikkien alottaa aina alusta? Ei ihme, että nuoret katkeroituvat.

”Minä ratsastan menneiden sukupolvien työn aallonharjalla. Suurin osa siitä, mitä yksittäinen ihminen täällä voi saavuttaa, on pitkälti kiinni siitä, mitä on tehty häntä ennen. Mitkä tahansa yksilölliset saavutukset kalpenevat näiden kollektiivisten saavutusten rinnalla. Mitä tehokkaammaksi yhteiskunnan tuottavuus kasvaa, sitä vähäisemmäksi yksittäisten ihmisten panos suhteessa kutistuu.”

On vähintään kolmenlaista suhtautumista omiin saavutuksiin. On niitä, jotka katsovat luoneensa menestyksensä itse. On niitä, jotka tunnustavat olevansa jatkumossa, antavat arvon ennen tehdylle, oman sukupolvensa saavutuksille sekä omille ponnistuksilleen. On myös hetken lapsia, jotka eivät mieti miten on vaan tarpovat tietään niine hyvineen.

Helppo on sanoa, että perintöjä pitää verottaa, ettei rikkaus kasaannu yksille ja samoille. Ajatuksen voi ymmärtää, mutta se lemahtaa kateudelta. Olisi hyvä tarkastella myös sitä, miten varallisuutta on kartutettu: huono-osaisempia riistämällä vai tarjoamalla mahdollisuuksia kehittyä.

”Jatkuvaan kasvuun ja kulutukseen perustuva talous ei ole mahdollinen, tarvitaan inhimillisempää ja ekologisesti kestävämpää ratkaisua. ”

Viisaankuuloisesti sanottu, mutta pitäisi olla enemmän ekonomista, ekologista ja poliittista tietoa/kokemusta, että voisi lähteä miettimään mikä se inhimillisempi ja kestävämpi ratkaisu olisi. Tänä keväänä äänestetään taas yhteiskunnallisen kehityksen suuntaa. On oltava mukana siitäkin huolimatta, että poliitikkojen hyvät pyrkimykset inhimillisistä ja demokraattisista syistä usein vesittyvät.

  • Minua on viime aikoina kismittänyt eräs perintöasioihin liittyvä ongelma, nimittäin autioituvien maaseututalojen kohtelu. Vaikka perinnöksi kulkeutunut tupanen ei ole kenenkään vapaa-ajanasuntona ( sinne hiirten valtakuntaan ei voi mennä käymäänkin, voi tulla vaikka myyräkuume), mökistä pitää maksaa kesäajalta jäteastian tyhjennys, vaikkei jäteastiaa ole olemassa, samoin likakaivon tyhjennys joka toinen vuosi, vaikkei siellä mitään ole, tietysti kiinteistövero. Jos ei arvaa katkaista vesijohtoliittymää (avaaminen maksaisi 2000€) eikä sähköliittymää, avaus samoin hintava, menee niistä perusmaksuna monta kymmentä euroa kuussa. Pitäisi pystyä todistamaan oikeudessa, että talo on asumiskelvoton! On helppo sanoa, että myykää. Kukaan ei osta eikä vuokraakaan syrjäkulmilla, on perusvikojakin, mutta siltä varalta ei uskalleta katkaista linjoja. Ongelma on kasvava. Esim. Vesiosuuskunnassamme on 200 liittymää 500:sta näitä tyhjiä taloja, joista kuitenkin peritään perusmaksu. Keskustelu esim. jätefirman kanssa on uskomatonta. ”Voi siellä olla joku sukulainen, joka sitä käyttää!” Ei uskoisi että Suomessa on tällaista. Tietysti nämä firmat tarvitsevat tuloja, mutta tyhjiksi jääviä taloja periviä nämä rasittavat- perintöveron jälkeen.

    Kommentin jätti Annikki · torstaina 15. tammikuuta @ 16:29

  • Kuvaamasi maksujen keruut kuuluvat kaiketi kunnan hallinnoimiin asioihin (vesi, sähkö ja jätehuolto sekä kiinteistöverot). Voiko niihin kuntalainen vaikuttaa tai suvun perintönä jonkin kiinteistön maineen niskoilleen saanut toispaikkakuntalainen? Vanhoille kiinteistöille tuskin arvoa lasketaan, maan ehkä saisi myytyä. Tiedän ihmisiä, jotka ovat käyttämättömiksi jääneet syrjäiset pellot istuttaneet metsäksi ja käyttökelpoiset rakennukset (esim. hirsi-) siirtäneet muualle. Kyllä näitä autiotaloja ja -torppia näkee syrjemmällä liikkuessa, mutta ei ole tullut mieleenkään, että niistä vielä joltakin kerättäisiin maksuja. Kunnallisia maksuja ei kai voi muuten välttää kuin irtisanomalla kaikki liitännät. Ei sekään varmaan ihan yksinkertaista ole.

    Kommentin jätti Ellinoora · perjantaina 16. tammikuuta @ 19:37

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.