Kummipoika hurautti Lapsuusmailta joukkueensa kera Stadiin syyslomaviikolle. Käyntipaikat valittiin kolmasluokkalaisen ja ekaluokkalaisen ehdoilla isukkia ja äitiä unohtamatta. Heureka, Suomen suurin lelukauppa ja Ikea, tottakai. Uimaankin piti päästä ja Esikoisen talorempan tulos käydä katsastamassa. Kummitädin onneksi aikaa riitti täälläkin poiketa. Ylpeinä koululaiset esittelivät radio-ohjattavia autoja, omilla säästörahoilla hankittuja.   

Entinen työtoveri soitti. Tapaamisestamme on kulunut vuosia. Silloin puhuttiin optimistisesti, että käydään ystävyysaterialla edes kerran vuodessa. Hän kyseli kuulumisia, minä kerroin ja hän kuunteli. Kysyin minäkin, hän kertoi ja minä kuuntelin. Niinpä se on,  kalenteri määräilee ja painostaa, päivät venyvät, iltoihin kaatuu väsymys. Muistanhan yhä mitä se oli. Mutta isoäitiyttä, sitä me molemmat ylistimme, ja vähän haikeana hän kuunteli kertomisteni levollisuutta.

Ja huomenna tulevat Muru ja Pikkuritari oikein kahden-yön-kylään. Mitähän hassua me nyt keksitään…

  • Onnea Ellinoora! Tänään on isovanhempien päivä. Ja sen te kyllä olete totisesti ansainneet. Toivottavasti teillä on kivaa yhdessä. Ja aivan varmasti onkin.

    Kommentin jätti mehtäsielu · lauantaina 18. lokakuuta @ 20:55

  • Mehtäsielu kultainen, vilkutusten jälkeen on tunnelma se, että ihanaa palata omaan oloon! Mutta me näemme taas pian, joten ei huolta ikävän ehtimisestä. Vähän flunssaisia olivat pienet, joten nyt jännätään kumpi meistä ekana sortuu…

    Kommentin jätti Ellinoora · sunnuntaina 19. lokakuuta @ 20:54

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.