Sattuipa niin, että soittajaperhe tarvitsi Vaarilan apua äiteinsunnuntain ohjelmasta selvitäkseen. Esikoinen ja isänsä tekivät diilin: isä laittaa paistibravuurinsa uuniin aiemmin ja Esikoinen tultuaan muussin ja salaatin. Kakkukin oli mukana. Ja mummeli sai kimpun pikku kätösin poimittuja valkovuokkoja äitienpäivän kunniaksi. Oli oikein juhlallista.

Kun vanhemmat olivat menneet soittoihinsa ja ateria sopivasti ramaisi, Pikkuritari ja Vaari lähtivät kävellen Vaarinpuistoon, ja Mummeli ja Murunen hankkiutuivat päiväunille. Siihen tarvittiin satu Prinsessa Ruususesta, joka piti lukea kahteen kertaan ennen kuin pikku prinsessan ripset laskeutuivat poskia vasten ja uni voitti typykän.

Vaari ja Pikkuritari olivat keskustelleet monista viisivuotiasta askarruttavista kysymyksistä, joita riitti Vaarilaan palattua vielä Mummelinkin pähkäiltäväksi. Pikkuritarista on hyvää vauhtia kehittymässä varsinainen eksistentiaalifilosofi, ja Murunen tahtoo sekä hoitaa viihdytyspuolen: soittaa, laulaa, tanssii ja keksii hilpeitä juttuja. Tällä kertaa Murusen päivä sujui itkuitta ja kotiinlähtökin aikanaan. – Vaarilassa iltatee nautittiin onnellisen hiljaisuuden vallitessa ja hankkiuduttiin kohta yöpuulle ihanasti väsyneinä.