Lapsuudessani pajunkissoja sanottiin palmuiksi. Pajunoksista koristeltiin palmusunnuntaiksi virpomavitsat, varsi kiedottiin värikkääseen kreppipaperinauhaan ja nauhasta tehtiin rusetteja. Virpomaloru oli harjoiteltu hyvin, se piti osata kuin vettä vain. Oma mummo ja ukko käytiin virpomassa, ei muita naapureita. Palmuoksat jätettiin mummolaan. Palkka haettiin vasta pääsiäisaamuna. Oliko karkkeja, en muista, mutta ainakin keitetty ja värjätty kananmuna, joka kannettiin kotiin kuin aarre ja nautittiin asiaankuuluvalla hartaudella.