Diana Gabaldon;  Lordi John ja paholaisen korttipakka   suom. Anuirmeli Sallamo  Gummerus 2009

Lordi John on Gabaldonin luoma yksinäinen sotasankari 1700-luvun Englannissa. Tämän opuksen kansien välissä on kolme itsenäistä pienoisromaania, joissa Lordi John seikkailee. Vaikka kirjan takakansi lupaa ”historian heräävän herkullisella tavalla henkiin”, on ikävä kyllä paljastettava, että kaksi osaa kahlailtuani väsähdin Gabaldonin tarjoamiin historiallisiin herkkuihin ja luovutin.  – Kirjailijan tyyli on kyllä omalla pirtsakalla tavallaan sujuvaa, mutta kun sotasankaruus ei ylimalkaan ole meikäläisen juttu, juonelliseen tylsyyteen lukeminen lopulta tyssäsi.
*
Joanne Harris;  Persikoiden aikaan    suom. Satu Leveelahti    Otava 2013 (2012)

Hurmaavan Pienen suklaapuodin kirjoittajalta on jälleen suomennettu uusi romaani. Siinä Pariisiin asettunut Vianne Rocher palaa tyttärineen Lansquenetiin saatuaan kirjeen. Tarkoitus on viipyä muutaman päivän, korkeintaan viikon, mutta joen mutkaan syntyneessä kylässä on puhkeamassa kulttuurinen sisällissota, johon Vianne ei voi olla sekaantumatta.  – Kuplivasti kirjoitettua, eteläranskalaiseen kylään sijoittuvaa hersyvää draamaa on ilo lukea. Tällä kertaa myös persikoilla on osuutensa tapahtumiin… – Mitä parhainta ja viihtyisintä luettavaa pimeään vuodenaikaan!
*
Stefan Moster;  Rakkaat toisilleen    suom. Helen Moster    Siltala 2013 (2011)

Nykyään Suomessa asuva ja käännöstyötä tekevä suomenkielisen kirjallisuuden opettaja Münchenin yliopistosta on uusi tuttavuus kirjailijana. Lienee hänen vaimonsa, joka nyt on puolestaan suomentanut   tämän modernia saksankielistä proosaa laadukkaasti edustavan parisuhdekuvauksen. Mosterin koukeroimaton tyyli ilmentää sävykkään hienovireisesti miehen ja naisen sielunliikkeitä lapsettomuushoitojen pyörteessä.  – Romaani  ottaa lukijan mukaansa ja pitää lämpimänä henkilöilleen alusta miellyttävän avonaiseen  loppuun saakka. Löytö!
*
Colm Tóibín;  Brooklyn        suom. Kaijamari Sivill        Tammi 2009

Matkapokkariksi valikoitui kirjakaupassa hauskasti satunnaisen asiakkaan kanssa jutustellen tämä Amerikkaan muuttavan valoisan irlantilaistytön tarina. Kirjoittajaan tutustuin viime kuun luetuissa ja tykästyin tyyliinsä kovasti. Kirja oli mitä parhainta matkaluettavaa, sopivan kevyttä kokoa myöten. Matkakirjan valinta on tarkka juttu, sillä sopimattomasti meluava, liian kiihkeä tai jännittävä tarina riitelee matkakokemusten kanssa. Ja koska kirjaa luetaan vain illalla tai lentoasemilla ja koneessa, sillä on myös ympäröivää todellisuutta häivyttävä tehtävä, joten tarina ei saa olla tylsä. Tóibínin tarinat ovat mitä parhainta luettavaa näihinkin tarkoituksiin ja lisäksi hyvää tyyliä ja oivasti suomennettu.
**
Runoja        

Tuuli Tamminen-Syrjälahti;  Harmaa säteilee    Artbox Irja 2013

Olen lukenut Tuulin runoja hitaasti ja vähän kerrallaan, sitten yhä uudestaan. Hän kuljettaa lukijaa etelä-pohjalaisessa sielunmaisemassa,  tutusta kulmasta elämää katsellen ja kuulostellen. Tuulin runojen vahvuus on niiden herkkävireisyys, kaunistelematon rehellisyys ja elämänläheinen, kodikas kristillisyys. Sisällys on jaoteltu osioihin: Rakkaus, Elämä, Luonto, Kasvu, Kirkonpenkissä, Lähtö. Kauniin kansigrafiikan on luonut Elina Warsta.  – Runot tulevat liki, puhuvat hiljaa, jättävät väreilyn.

on osattava viipyä/ kuunnella / tässä ruskeassa hiekkasavimaassa / jossa lähteet / pulppuavat syvältä
*
Opeta minua, Luojani, / olemaan itsenäinen vaimo itsenäiselle miehelle. // Huoli pois, Rosmarii / miehesi on aikuinen / hän vastaa itse niistä monista asioista, / joihin niin mielelläsi puuttuisit / edes vähän // Huoli pois, mies. / Vaimollasi on aivot / ja ne toimivat kyllä.
***