Illalla pyry pöllysi pihassa, varsinainen tuprakka. Aamuun mennessä sää lauhtui niin, että nyt on loskaa ja vesijäätä. Puolipäivän aikaan on sumuista ja tihkuu vettä. Äh. Ei tule ulkoilupäivää tästäkään.

Joulu käy mielessä. Mukava ajatus lähteä pois täältä. Säitä ei tietysti arvaa sielläkään, minne. Viime joulun olimme Istanbulissa. Eilisiltana siellä näkyi satavan oikein kunnolla rakeita, ja mestarien liigan ottelu keskeytyi.

– Tiede-lehti kertoo, minä sanon Toiselle, – että istuminen on hengenvaarallista. Huu, miten toimistotyöläiset ollenkaan on hengissä? Entäs etätöissä kotona ahertajat? Ja kirjailijat, toimittajat, nettiriippuvaiset? Toinen siihen: jokainen kuolee joskus. Niinpä se on.