On mennyt mailleen pilvinen päivä ja Mummopissis makaillut sen littanaksi villasukat jalassa viltin alla ja nenäliinapaketti tyynyn tuntumassa. Tartuntamahdollisuudet olivat viime viikon loppupuolella parinakin päivänä moninaiset ja suorastaan erinomaiset. Niinpä eilen illalla jo vilusti siihen malliin, että eipä paljon yllättänyt tämänaamuinen olotila.

Vaan mikäpäs mummokansalaisen on ollessa. Toinen hakemaan kaupasta sitä ainoaa oikeaa mustanpunaista mehua ja muutaman jättipaketin nessuja. Paramaksia on kotona varalla aina, muuta lisäainetta kun ei peruspilleristö sallikaan. Kirjoja on yöpöydällä vielä muutamaksi päiväksi ja jääkaapissa ruokatarviketta.

Se tässä vain huolettaa, kun selkäsaun…öh..-koulu huomisaamuna odottaa. Että miten sen tunnin jaksaa sitä löylytystä. Viimeksikin jo teki tiukkaa. Katotaan nyt. Periksi ei anneta, ihan heti ei ainakaan.