Pyöräilin kaupunkimme keskustaan asioille aamutuimaan. Koululaisia matkasi samaan suuntaan, muutama eläkemuori ja -pappa oli jo lenkillä, jokunen koira kiskoi unista isäntäänsä. Kävelykadulla nosturiautoista käsin asennettiin jouluvaloja paikoilleen. Pari sivullisen oloista miestä hankkiutui istumaan eväineen penkille. Torimyyjä pystytteli telttaansa. Kulmakahvilaan sytyteltiin valoja.
Huomasin uuden kukkakaupan, joka oli ilmestynyt hyvälle liikepaikalle. Sen värejä tulviva ikkuna ilahduttaa ohikulkijoita. Tajusin, että olen harvoin, jos koskaan, keskustassa niin varhain nykyään. Oli mukava, että ihmisiä oli liikkeellä. Suurin osa pikkukaupungin aktiiviväkeähän kaasuttaa päiväkodin kautta toisaalle töihin tai astuu asemalta aamujuniin. Sen jälkeen kaupunki on miellyttävän kiireetön aamuvirkkujen eläkeläisten mesta iltapäivälle asti.
Pitäisi joskus hankkiutua varhaisella junalla Stadiin aistimaan sen aamutunnelmaa. Viimeksi olen asunut Isossa kaupungissa 1970-luvun lopulla. Nykyaamujen ilme voisi sielläkin olla avartava kokemus.
Hei Ellinoora! Päädyin sattumalta blogiisi kun etsin jotain muuta. Mietin, että näyttää tutulta, oletko se sinä, ja olithan se. Iloinen sattuma. En ole enää blogannut, olen siirtynyt enemmän Facebookiin ja palasin töihin niin, etten oikein ehdikään. Mutta sinut muistan, pidin sinusta. Kaikkea hyvää elämääsi!
Kommentin jätti sahrami · perjantaina 15. marraskuuta @ 22:36
Kiitos, Sahrami, että moikkasit! Käy toki toistekin, kun tulee mieleen ja ehdit. Siunausta sinulle ja hyviä päiviä työhösi.
Kommentin jätti Ellinoora · lauantaina 16. marraskuuta @ 22:40