Pissismummo askelsi toimekkaasti Terveyssysteemin kokoontumispaikalle luovuttaakseen puolentusinaa putkellista verta tarkempaa syynäystä varten. Odottelutilan kutsuvalon meneillään olevasta numerosta voi päätellä, että kolme varttia tässä hyvinkin menisi.

Mummo keskittyi parin vuoden takaisen akkainlehden kevätnumeroon, jossa selostettiin nykyajan mummotyyppejä. Pullantuoksuinen ja lempeäkatsantoinen luomumummo sukankutimineen tuntui liian löperöltä olennolta tähän pahaan maailmaan. Huolellisesti meikattu urbaani isoäiti kampaajalla sävytettyine kutreineen ja butiikkiasusteineen sekä  kultturelleine harrastuksineen tulee kyllä itselleen kalliiksi, tuumi P.Mummo, ei riittäisi mulla eläke moiseen.

Pissismummo on lehden mukaan nahkarotsiin ja legginseihin pukeutuva, monesta kohtaa lävistetty ja sieltä täältä kuvitettu isoäiti-ikäinen, joka ajelee sätkä suupielessä uuden poikaystävänsä prätkän tarakalla festareilta toiselle.  – Ohhoh, tuumi Mummo tyyppiä tutkaillessaan, tuo on kyllä jämähtänyt pissismuinaisuuteensa pahan kerran. Enmänyssentäs tommonen ole, punaiset farkut jos sattuu olemaan ja nahkarotsikin, mutta nenärengasta ei oo ja muutaki rekvisiittaa puuttuu.

Mummo siinä tuumi, että olis ihan oma ittens vain, sopiva sekoitus siitä ja tästä. Lievästi urbanisoitunut pikkuisen pissis luomukas mummo.  

Iltakaakaosta oli kulunut hyvinkin 12+2 tuntia eineetöntä aikaa, kun kutsuvaloihin räpsähti Mummon nummero.  – Pianpa päästään piinasta, tuumi Mummo ja pujahti piikittämöön.