Mitäkö? Juu, kyllä istutaan Pissismummolassa tiiviisti kotikatsomossa, kun Leijonajoukkue pelaa. Poikakaveri tietysti istuu siinä muutkin pelit, mutta Mummo meinaa, että jotain rajaa kun pitää niin ei kerkiä kyllästyyn. Yksissä tuumin täälä äimistellään omien lätkäpoikien venymistä: kuus voitettua, yks hävitty peli tähän mennessä ja joukkueen yhteistyö vain paranee. Venäjä-ottelun jälkeen tuntu vähä mageelta poikien puolesta, ne näkyi oikein nauttineen kovasta matsista. Mikäs kun onnistuivat pitämään omat rivit kasassa ja maalitilin plussalla. Areenan katsomo kunnostautui aalloilla ja mylvi ihan kiitettävästi.

Laidat paukkuu, mailat lenteleiksen ja monesti mies kellahtaa jäätä pussaamaan, vaan se nyt kuuluu lätkäpelin luonteeseen. Vastustajan tahallinen telominen mailoin ja nyrkein taas kuulu ei. Sitäkin lajia silti nähdään. Mailasoturit saavat sitte jäähdytellä intoaan pleksiaitiossa ja nyrkkisankarit passitetaan suihkuhuoneen puolelle. Selostajalegenda Antsalta sortuilee ääni ja Tamilla, Aralla ja KoJolla riittää huumoria, terävää kommenttia ja hurmioitunutta hehkutusta joukkueiden otteista kaukalossa.

Pissismummo on pannut merkille, että asiaan vihkiytyneiden puhe vilisee ihan ikiomaa sanastoa. Pissismummo ihastelee Tamin värikästä, pontevaa ja monenkielistä ilmaisua sekä varsinkin ilmiasua, joka kutkuttelee Mummon nauruhermoa mukavasti. Nih, ja kunnon lätkäfanilla pitää tietysti olla omat suosikit joukkueessa. P.Mummollaki on, uskokaa tai älkää. Oijoi niitä Väkkärä-Antin salamakäännöksiä, Anttilan isännän ylösampaisuja ja Jörö-Jalosen lakonisia vastauksia toimittajien typeriin kysymyksiin. Hähää, Mummo tykkää!