Eipä ole iloisempaa Mummelia kuin tämä, jotka pitkästä aikaa sai Pikkuritarin ja Murusen vanhempineen sunnuntaiaterialle Vaarilaan. Mummeli kun oli leikkausta edeltävät viikot ja sen jälkeenkin karanteenissa. Vaarilla sentään oli mahdollisuus tavata pieniä isovanhempien päivänä päiväkodissa, kun Mummeli joutui vielä pysyttelemään kotona sängyn tuntumassa.
Muru oli selvästi kasvanut – sekä pituutta että räväkkyyttä oli tullut lisää. Ja kaksi pienen pientä peppisaparoa tukkaan! Kun isoveli ohi mennen vähän kurmottaa, Muru ei enää itke avuttomasti vaan kipakoi vastaan ja pitää puoliaan. Niin sitä pitää!
Pikkuritari oli tällä välin paitsi hiihtänyt uutterasti myös taiteillut. Yötaivasta oli tutkittu hiihtolomalla mökkimaisemissa, missä kaupungin valot eivät vie tähdiltä loistoa eivätkä kilpaile kuun kultaisen kumotuksen kanssa. Äidin opastuksella oli syntynyt ihania voimakkaita värejä hehkuva taulu oikein kankaalle maalattuna. Ja Mummeli ja Vaari saivat sen tuliaisiksi!
Ihanan taulun olet saanut kullanmuruiltasi toipilaslahjaksi. Toivon, että olet selvinnyt hyvin leikkauksesta!
Kommentin jätti Vallaton · keskiviikkona 27. helmikuuta @ 00:24
Hyvin olen selvinnyt, tällä kertaa. Olo voimistuu ja haavakipu helpottaa koko ajan, kun muistaa, että ’hyvänä päivänä’ ei saa innostua liikaa.
Kommentin jätti Ellinoora · keskiviikkona 27. helmikuuta @ 10:18
Kyllä on upea taulu! Pikkumiehessä on selvää taiteilijan vikaa. Uskon, että isovanhemmat ja vanhemmat ovat hänestä todella ylpeitä samoin kuin sisarestaan. Isovanhemmuus on ainakin oman äitini mielestä sitä parasta aikaa, kun saa vaan rakastaa ja kasvatusvastuu on muilla.
Kommentin jätti Sari · keskiviikkona 27. helmikuuta @ 10:39
Isovanhemmuus on tosiaan yksi parhaita elämänvaiheita. Kasvatusjutuissa täytyy yrittää pysytellä lasten vanhempien kanssa samoilla linjoilla, vaikka jonkin verran lepsuilua annettakoon anteeksi. Lapset ovat yksilöitä, kuten me kaikki, se juuri on kiintoisaa. Ja miten nopeasti he kehittyvätkään!
Kommentin jätti Ellinoora · keskiviikkona 27. helmikuuta @ 11:17
Kaunis taulu!
Kommentin jätti Ansku · keskiviikkona 6. maaliskuuta @ 11:30
Meistäkin tuo on hieno. Ja taiteilijalla on ikää neljä ja puoli vuotta!
Kommentin jätti Ellinoora · perjantaina 8. maaliskuuta @ 10:49