Öisin on viileää ja pimeää. Kipu kypsyttää. Valvon ja mietin viime päivien tapahtumia. Laskeudun mielen pohjalle asti kuullakseni mitä siellä on. On pelkoa tulevaisuudesta synkistyvien pilvien alla. Ymmärrän, että tämä on erään unelman kuolema. Annan surun menetetystä tuntua, sattua äänettömään itkuun asti. Se on helpottavaa. Ei ole tarpeen esittää urheaa, jos ei sitä ole. Pohjalla käyden tulee aikanaan vahvempana ylös. Aina löytyy jokin väylä eteen päin. On ennenkin löytynyt.
Voimia sinulle siihen, mihin tarvitset.
Kommentin jätti Annikki · sunnuntaina 19. elokuuta @ 22:17
Muistan sinua rukouksessa.
Kommentin jätti Ansku · sunnuntaina 19. elokuuta @ 22:21
Vain voimakas ihminen uskaltaa sanoa olevansa heikko. Ei niin syvää ojaa, etteikö sieltä ylös kammettaisi. Tule tähän, syliin, jutellaan hetki hiljaa…
Kommentin jätti vilukissi · maanantaina 20. elokuuta @ 21:32
Lämpimiä ajatuksia ja voimia sinulle Ellinoora.
Kommentin jätti FeminineApproach · tiistaina 21. elokuuta @ 20:06
Päivän matka kerrallaan. Tai tunnin. Tai minuutin…
Kommentin jätti mm · lauantaina 25. elokuuta @ 19:37