Uskon näköala on usein järjen ja oletusten kapeaksi rajaama. Emme kykene vastaanottamaan koko näköalaa häikäistymättä. Useammin joutuu sanomaan virrentekijän tavoin: ”Valoa vaikk’ en näekään, sen tiedän loistavan”.

Kuljemme varjoissa, valoa ikävöiden. Kun kohtaamme avoimen taivaan kirkkauden, käännymme hämmentyneenä ja häikäistyneenä pois.

  • Ihana kuva!

    Ihan tulin testaamaan toimiiko mun bloggerin blogi, mutta en jaksa opetella sen käyttöä. Vuodatushan on ollut kaatuneena melkein koko heinäkuun. Lomaahan tämä on valoineen ja varjoineen.

    Kommentin jätti Vallaton mummeli · maanantaina 23. heinäkuuta @ 19:11

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.