Ajattelen Jeesusta viimeisellä aterialla ystäviensä kanssa. Tiesikö jengi, mikä on edessä, tunnistiko Jeesuksen pelon ja tuskan? Yhteisellä aterialla on ystävyydessä syvä merkitys: me jaamme tämän leivän, viinin, nämä samat eväät. Se on myös ihmisyyteen kuuluvan kärsimyksen jakamista. 

Ajattelen kidutettua Jeesusta matkalla teloituspaikalle omaa ristiään raahaten. Kärsimyksen tien väsymystä ei ole jakamassa kukaan ystävistä, vaan kyreneläinen vieras mies, joka tarttuu ristiin ja tulee avuksi.Ystävät ovat piilossa yleisön joukossa.

”Eikö malja, jonka me siunaamme, ole yhteys Kristuksen vereen? Ja eikö leipä, jonka me murramme, ole yhteys Kristuksen ruumiiseen?”  (1.Kor.10:16)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.