Maailmassa ja ihmisen omassa sydämessä käy koko ajan veto kahtaalle: pahaan ja hyvään. Jokaisella on vastuu pyrkimyksistään Jumalan ja ihmisten edessä. Omat valinnat eivät aina tue hyvää eivätkä mitkään suojelusenkelit voi varjella pahalta joka käänteessä. Paastonaika voisi olla omantunnon tilien tutkailua ja pyrkimystä oikaista kurssi.

”Kun pahan valta kasvaa ympärillä, vahvista ääni toisen maailman…”     

(virsi 600)