…ja sain terveiset äidiltä. Hän näyttää lukeneen aamuisin kirjaa nimeltä Minuutti Herralle. Äiti sai elää 96 vuotta, joista viimeiset vuodet olivat vaikeita hänelle ja meille lapsille.

Joskus ihminen kokee saaneensa jatkoaikaa, kun elämän on pysäyttänyt vaikea sairaus tai yllättävä onnettomuus. On hyvä, ettemme tiedä tarkkaan milloin aikamme täyttyy ja miten. Jumala tietää.

  • Mitenköhän sitä muuttaisi elämäntapaansa, jos tietäisi päiviensä määrän hyvissä ajoin etukäteen, vaikka syntymästä asti. Ahdistuisiko vai eläisikö täydemmin…

    Kommentin jätti Kirjailijatar · sunnuntaina 12. helmikuuta @ 13:40

  • minulla on samoja muistoja, mummilta, tädiltä ja ystäviltäkin. tosi on, että on oikein kun emme tiedä elon päivien aikaa, joskus sen ajan lähestymisen kuitenkin kohtaa aidosti. se jättää jäljen mieleen.

    Kommentin jätti aikatherine · sunnuntaina 12. helmikuuta @ 18:06

  • Tunsin vanhuksen, jolle lääkärinsä oli sanonut valmistelematta ja suoraan syksyllä: teillä on kolme kuukautta aikaa jäljellä, ette näe joulua. Vanhus ahdistui kovin ja alkoi pelätä kuolemaa niin, ettei uskaltanut oikein nukkuakaan. Hän näki vielä joulun, mutta nyt on jo saanut rauhan. – Hänen tarinansa saa ajattelemaan, että lähestyvän elämän lopun voisi lempeämminkin kertoa, jos on tarpeenkaan.

    Kommentin jätti Ellinoora · sunnuntaina 12. helmikuuta @ 19:44

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.