Ystävämies ihmetteli taannoin, miksi mummoloita on, muttei ukkiloita. Jaa’a. Pikkuritarilla ja Murusella on ainakin, Vaarila. Ja täällä myös Mummeli.  Syysseppeleen keskelle kyltti sopivasti mahtui, kun Ritarilan väki sen meille toi menneen syksyn pimeillä. Mummolakin pikkuväellä on, toisaalla. Ja siellä Mummo ja toinen vaari.

Muistelen mummojani ja Ukkoa, sitä ainoaa. Toinen ukko oli jo poissa, kun synnyin. Toiselle meistä ukkinsa ja mumminsa jäivät etäisemmiksi, mutta vaari ja mummo olivat lähellä ja pitkäikäinen Vanhavaari varsinkin tärkeä. Meidän pojillamme oli Mamma ja Pappa sekä Ukkivaari – matkan päässä kaikki he. Isovanhempien kutsumanimet syntyvät perinteistä, kuvastavat aikaansa ja luontuvia suhteita.

  • Olen ihmetellyt samaa, että miksi mummola on yleinen nimitys. Meillä on samannäköinen keraaminen Pappala-kyltti Torpan seinällä, vihertävä väriltään.

    Kommentin jätti annikki · tiistaina 31. tammikuuta @ 13:26

  • Olisiko niin, että kun ne mummot ovat pitkäikäisempiä ja sosiaalisesti näkyvämpiä ja kuuluvampia… Hienoa, että Pappalakin löytyy!

    Kommentin jätti Ellinoora · tiistaina 31. tammikuuta @ 19:31

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.